Sadun lumoa Kimaran keväässä
Mielipide: Hyvä bisnes perustuu luonnon ylläpitämiseen
Rauhan viesti -kevätkonsertti Ukrainan hyväksi Myllykosken kirkossa
Mielipide: Ratamon yöpäivystyksen lopetus – säkillä valoa pirttiin ja pimeää ulos
Hyvinvointialueen palvelulautakunta: Elimäen, Jaalan ja Miehikkälän terveysasemat lakkautetaan
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Pekka Korpivaara vaatii Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkärin erottamista – Hyvinvointialue puolustaa johtajaylilääkäriä
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Tykkimäen huvipuiston kesän uutuuslaite kohoaa 38 metriin
Wiinijuhlat Kuusankoskella
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Mielipide: Kolme tarinaa Leninistä
Muistomerkkeihin liittyy merkitys eli tärkeä asia, jota haluamme muistaa ja arvostaa. Sibelius-puisto tuo mieleen musiikin ja taiteen, Juha Vainiontien laatat lempeän ihmisyyden ja hyvän mielen. Nämä arvot jaetaan. Sen sijaan Lenin-patsas merkitsee ihmisille vastakkaisia asioita. Esille on noussut kolme merkitystä ja kertomusta.
Kommunismissa Lenin on profeetta, jonka sana on kaiken epäilyn yläpuolella. Luvallista on vain Leninin ajatusten uusintaminen. Bolsevismin jälkeläiset kokoontuvat muisteloihin puoluesuhteilla Neuvostoliitosta hankkimansa patsaan ympärille pitämään yllä ryhmän kiinteyttä. Koettujen – todellistenkin historian vääryyksien – vapahtaja on tämä patsas. Toisaalta Leninin perustaman valtion hirmuteot kielletään tai ainakin selitetään parhain päin.
Toinen Lenin-patsaan arvostajien joukko koostuu lähinnä keski-ikäisistä, jotka pitävät Neuvostoliiton Suomeen kohdistunutta painostusta ja täkäläistä taipumista suomettumiseen – kuten Lenin patsaan ja -puiston rakentamiseen – nostalgisena historian vaiheena. Asennetta voidaan selittää nk. Tukholma-syndroomalla, jossa uhri samaistuu väkivallantekijään, jopa ryhtyy puolustelemaan tätä. Näin vältetään historian analysointi ja omaksutaan taipuisa mieli. Kukapa tietää, vaikka nöyrällä asenteella voisi jälleen olla käyttöä tulevaisuudessa.
Kotkassa elää vielä ihmisiä, jotka kokivat Neuvostoliiton hyökkäyksen 30.11.1939 alkaen. Kotkassa alkoivat siviiliväestön pommitukset - sotarikokset. Ihmisiä kuoli ja monet kotkalaiset jättivät kaupungin suojatakseen lapsiaan ja itseään. Tilanne vastaa Venäjän parhaillaan suorittamaa hyökkäystä Ukrainassa. Sodan uhreille ja heidän jälkeläisilleen Lenin-patsas on neuvosto-venäläisen imperialismin muistomerkki, joka muistuttaa väkivallasta ja kuolemasta. Sodan kauhut kokeneet tai oivaltaneet kysyvät, miksi kaupunki ylläpitää ja kunnioittaa Kotkaan kohdistuneen hyökkäyksen merkitystä? Eikö pikemminkin ole sodan uhrien vuoro saada arvostusta ja henkistäkin suojaa?
Kotkan kaupunginvaltuusto käsittelee esitystä Lenin-patsaan siirtämisestä maakuntamuseoon. Siellä se olisi edelleen palvottavissa, muisteltavissa tai kritisoitavissa asiaan kuuluvan taustatiedon tuella. Kaupunginvaltuutetut päättävät millaisia merkityksiä he kotikaupungissaan pitävät kohtuullisina ja virallisen muistamisen arvoisina.
Juhani Pekkola
FT Dosentti
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.