Junalla pääsee pian retkeilemään Repoveden kansallispuistoon
Valokuvia esillä monipuolisesti Kouvola-talolla
Matonpesupaikat on avattu Kouvolassa
Kouvolan kaupungin ja Kymsoten yhteinen tahtotila: Kymenlaaksossa tulee turvata vahvat päivystyspalvelut
Maakaasun tulo Venäjältä katkeaa lauantaina 21. toukokuuta kello 7
Juha Huhtala erotettiin Liike Nytistä
Kouvola haluaa osansa Iitin Kymiringin heinäkuisesta kisafiiliksestä
Roppakaupalla epäonnea mukana – Ranskassa sattunut onnettomuus poiki Juha Marttiselle kirjan verran tarinaa
Kotimaisen tekemisen historiaa tarjolla kansanoopperan muodossa
Liikenne Saimaan kanavasta siirtyi maanteille ja raiteille – Kanavakonkarin mielestä Venäjän ei kannata irtisanoa vuokrasopimusta, josta se saa rahaa, vaikka yhtään laivaa ei kulkisi
Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palveslut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.
Suomessa viranomaiset suosittelevat kotitalouksia varautumaan erilaisiin häiriöihin 72 tunnin ajaksi. Suositus on annettu jo ennen Ukrainan sotaa, mutta se on noussut entistä enemmän esiin kansainvälisen tilanteen kiristyessä.
− Jokaisessa kodissa kannattaa varautua esimerkiksi pitkittyvään sähkökatkoon tai vedenjakelun häiriöihin kolmen vuorokauden ajaksi, kaupungin turvallisuuspäällikkö Johanna Tauriainen toteaa tiedotteessa.
Katso videolta, miten kaupungin turvallisuuspäällikkö on varautunut erilaisiin poikkeustilanteisiin, kuten sähkökatkoihin kolmen vuorokauden ajaksi. Tauriainen antaa hyvin käytännönläheisiä vinkkejä varautumiseen.
−72 tunnin varautuminen ei ole monimutkaista. Monet tarvittavat asiat ovat niitä, mitä käytämme ihan perusarjessa. Jos haluaa hankkia jotakin ekstraa, niin esimerkiksi vesiastioita on hyvä olla kotona, Tauriainen kertoo.
https://www.youtube.com/watch?v=lmWLfWrIF-AMielipide: Kouvolassa järki käteen kiinteistöjen myyntiaikeiden suhteen
Kouvolan kaupungin johdossa tuntuu olevan melkoinen halu hävittää meidän kriittistä infraa, tässä tapauksessa myydä juuri rakennettuja kouluja, päiväkoteja ja kunnostettuja pelastusasemia. On totta, että myynnistä tulisi rahaa kaupungille, joka kärsii merkittävästä rakenteellisesta alijäämästä, mutta mihin sitten raha käytettäisiin?
Suunnitelmissa ja keskusteluissa on Urheilupuiston uimahallin laajennus, uusi uimahalli usean kymmenen miljoonan edestä. Myös kulttuurikorttelista on vielä moninkertaisesti hurjempia kaavailuja, unohtamatta uuden palloiluhallin keskusteluja. Myynnistä saadut rahat tuskin edes näihin riittäisivätkään.
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Poliitikot ja kuntahallinto ovat surkeita sijoittajia, joiden uusilla julkisinvestoinneilla ei saavuteta taloudellista lisäarvoa. Kun tällä hetkelläkään emme kykene pitämään huolta perusinfrasta, jonka korjausvelka kasvaa merkittävästi, niin miten kykenisimme pitämään huolta tulevaisuudessakaan, etenkin kun rahat laitetaan uudiskohteisiin? Kyse on oravanpyörästä, joka ruokkii vain itseään. Ensin tulisi laittaa perusta kuntoon eikä kriittistä infraa, pelastusasemat, koulut ja päiväkodit, tule myydä missään nimessä ulkomaisten käsiin.
Nyt esitetty myynnin aiesopimus ja siten myynti tulee kuntalaisille, kymenlaaksolaisille ja suomalaisille veronmaksajille pidemmässä ajassa kalliimmaksi kuin oma omistaminen. Ei ole mitään järjellistä syytä sitoa käsiämme tällaiseen sopimukseen. Toki kiinteistösijoitusyhtiön kannalta se olisi lottovoitto, valtio ja kunta on varma vuokralainen. Ulkomainen kiinteistösijoitusyhtiö ei harjoita hyväntekeväisyyttä, vaan lähtökohtaisesti hakee 5–6 prosentin voittoa sijoitettuun pääomaan nähden. Yrityksen kate menee pois Suomesta, millä on vaikutusta talouteemme ja siten köyhdyttää kansakuntaa. Kriittisen infran osalta menetämme myös yksinoikeudellisen päätäntävallan kiinteistöihimme. Myöskään ulkomaista sijoitusyritystä ei sido mitkään määräykset olla myymättä edelleen kiinteistöjä, jos maariski kasvaa liian suureksi. Nyt esitetyssä aiesopimuksen tekemisessä ei selviä millaisiin sanktioihin tai sakkomaksuihin joudumme, mikäli varsinaista sopimusta ei tehdä.
On toki kannatettavaa päästä eroon kiinteistömassasta, jolle meille ei ole käyttöä, eikä niissä ole kriittistä välttämätöntä toimintaa ja niiden ylläpitokustannukset ovat kohtuuttomat. Näistä toisaalta sijoitusyhtiö ei ole kiinnostunut. Miksiköhän?
Syytä on myös muistaa, että hyvinvointialue, vielä Kymsote, on halukas ostamaan toimintansa kannalta tarvitsemiaan kriittisiä kiinteistöjä, kuten pelastusasemia. Veronmaksajien kokonaisetu on, että hyvinvointialueen tarvitsemat kiinteistöt myydään hyvinvointialueelle. Tämä parantaa tulevaisuudessa kustannusten kokonaishallintaa, omistajuutta sekä päätäntävaltaa Kymenlaakson mittakaavassa ja on siten kuntalaisten edunvalvonnan kannalta taloudellisempaa.
Joni Mörk (ps.)
kaupunginvaltuutettu,
Kouvola
(05) 210 4400
PL 140, 48101 Kotka
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 4, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.