Las­ten ja nuor­ten hy­vin­voin­nis­ta pu­hu­taan pal­jon. Kes­kus­te­lem­me op­pi­mis­tu­lok­sis­ta, kes­kit­ty­mis­vai­keuk­sis­ta ja jak­sa­mi­ses­ta. Sil­ti yk­si hy­vin­voin­nin pe­ru­se­del­ly­tyk­sis­tä jää lii­an vä­häl­le huo­mi­ol­le: riit­tä­vä ja sään­nöl­li­nen ra­vin­to.

Kou­vo­la­lai­sis­ta lap­sis­ta ja nuo­ris­ta 35,2 pro­sent­tia ei­vät syö aa­mu­pa­laa ja 33,9 pro­sent­tia ei­vät syö lou­nas­ta päi­vit­täin. (Kou­vo­lan kau­pun­gin asi­a­kas­tyy­ty­väi­syys ky­se­ly 2025, 4–5 lk ja 8-9 lk)

Val­ta­kun­nal­li­nen kou­lu­ter­veys­ky­se­ly an­taa seu­raa­vat lu­vut: Yli puo­let (51 %) 8–9 lk ty­töis­tä ja yli kol­man­nes (37 %) po­jis­ta ei syö kou­lu­lou­nas­ta päi­vit­täin.

On­ko kau­pan pais­to­pis­te ja ener­gi­a­juo­mat lii­an hou­kut­te­le­va vaih­to­eh­to, kun näl­kä yl­lät­tää? Kas­va­va lap­si tar­vit­see ener­gi­aa niin op­pi­mi­seen, har­ras­tuk­siin kuin ta­val­li­seen ar­keen. Eri­tyi­sen huo­les­tut­ta­vaa on, jos syö­mät­tä jät­tä­mi­seen vai­kut­taa ka­ve­ri­pii­rin pai­ne. Olem­me kuul­leet huo­les­tut­ta­via vies­te­jä sii­tä, et­tä osa ylä­kou­lui­käi­sis­tä ko­kee pai­net­ta ol­la syö­mät­tä, kos­ka ka­ve­rit­kaan ei­vät syö. Sil­loin kyse ei ole enää yk­sit­täi­sen nuo­ren ruo­kai­lu­tot­tu­muk­sis­ta. Kyse on myös ryh­män nor­meis­ta, so­si­aa­li­ses­ta pai­nees­ta ja sii­tä, mil­lai­sek­si nuo­ri ko­kee oman paik­kan­sa yh­tei­sös­sä.

Nuo­ruu­teen kuu­luu tar­ve kuu­lua jouk­koon ja tul­la hy­väk­sy­tyk­si. Jos syö­mät­tä jät­tä­mi­nen muut­tuu ta­vak­si, jota omas­sa ka­ve­ri­pii­ris­sä pi­de­tään nor­maa­li­na tai jopa ta­voi­tel­ta­va­na, nuo­ren voi ol­la vai­kea toi­mia toi­sin. Sik­si mei­dän ai­kuis­ten on us­kal­let­ta­va pu­hua avoi­mes­ti ja ot­taa nuor­ten ko­ke­muk­set va­ka­vas­ti. Ke­tään ei pidä syyl­lis­tää, mut­ta huol­ta ei myös­kään pidä si­vut­taa.

Kou­lu­lou­naan tar­jo­a­mi­nen ei yk­sin rii­tä, jos lap­set ei­vät syö sitä. Mei­dän on sel­vi­tet­tä­vä, mik­si näin ta­pah­tuu. Mais­tuu­ko ruo­ka? On­ko ruo­kai­luun riit­tä­väs­ti ai­kaa? On­ko ruo­kai­lu­ym­pä­ris­tö viih­tyi­sä ja tur­val­li­nen? Voi­ko nuo­ri syö­dä rau­has­sa il­man ar­vos­te­lua tai ryh­mä­pai­neit­ta? Nuor­ten oma ää­ni on täs­sä tär­keä kuul­la.

Myös ko­din mer­ki­tys on suu­ri. Sään­nöl­li­nen aa­mu­pa­la, yh­tei­set ruo­kai­lut ja il­ta­pa­la luo­vat ar­keen ryt­miä ja en­na­koi­ta­vuut­ta. Ru­tii­nit ei­vät ole tur­haa tiu­kuut­ta vaan tapa huo­leh­tia lap­sen pe­rus­tar­peis­ta. Ai­kuis­ten teh­tä­vä on aset­taa ra­jo­ja, näyt­tää esi­merk­kiä ja aut­taa lap­sia ra­ken­ta­maan hy­vin­voin­tia tu­ke­via ta­po­ja. Kaik­kien per­hei­den ar­ki ei ole sa­man­lais­ta, mut­ta jo­kai­nen lap­si tar­vit­see ai­kui­sia, jot­ka huo­leh­ti­vat sii­tä, et­tä ruo­kai­lul­le on mah­dol­li­suus ja sil­le an­ne­taan ar­jes­sa ar­voa.

Vas­tuu ei kui­ten­kaan kuu­lu vain ko­deil­le. Kou­lu­jen, päät­tä­jien ja mui­den las­ten ja nuor­ten pa­ris­sa toi­mi­vien ai­kuis­ten on teh­tä­vä yh­teis­työ­tä, jot­ta ruo­kai­lu oli­si luon­te­va, tur­val­li­nen ja ar­vos­tet­tu osa kou­lu­päi­vää. Mak­su­ton kou­lu­lou­nas on suo­ma­lai­sen yh­teis­kun­nan tär­keä saa­vu­tus. Sen tar­koi­tus to­teu­tuu kui­ten­kin vas­ta sil­loin, kun lap­sil­la on myös to­si­a­si­al­li­nen mah­dol­li­suus syö­dä ja saa­da sii­tä tar­vit­se­man­sa ra­vin­to.

Hy­vin­voi­va lap­si on pa­ras läh­tö­koh­ta op­pi­mi­sel­le, kas­vul­le ja tu­le­vai­suu­del­le.

Lai­la Ul­jas

pu­heen­joh­ta­ja,

Ga­ri­ta Sundst­röm

va­ra­pu­heen­joh­ta­ja

Kou­vo­lan van­hem­mat Ko­vat ry