Mielipide: Mistä STEA-leikkauksissa oikeasti on kyse?
Kouvolan Dekkaripäivillä uusi järjestäjä
Työpaikkailmoittelu lisääntyi Kouvolassa ja vähentyi Kotka-Haminan seudulla
Kysy muistisairauksista, kannustetaan Muistiviikolla
Häiriö- ja rikostehtävien määrä väheni Kaakkois-Suomessa
Valtatie 7/E18 Haminan ohikulkutie suljetaan Husulan ja Kolsilan tunnelien kohdalla
Sivustakatselijasta täyspäiväiseksi urheilijaksi
Kotkan kaupungin yrittäjäpalkinto Tyylikotkalle
Kouvolaan uusi kaksipäiväinen kesäfestivaali
Pyhtään Saaristomarkkinoilla 8 000 kävijää
70 vuotta tukea, tietoa ja yhdessä kulkemista
Vanhassa Kotkassa tavaran voi myydä monella tavalla
Kultaa ja kahvia Kouvolassa
Paikallista palvelua suurella sydämellä
Paikallinen kauppa pärjää – Veikon Kone luottaa palveluun
Mielipide: Mistä STEA-leikkauksissa oikeasti on kyse?
Julkisessa keskustelussa on viime aikoina nähty näyttäviä ulostuloja, joilla huomio on pyritty siirtämään pois siitä, mitä STEA-leikkaukset käytännössä tarkoittavat ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Poliitikkojen puheet "järjestöjen hillotolpista" ja "järjestörälssistä" ovat retoriikkaa, jolla luodaan harhaanjohtava mielikuva siitä, että STEA-rahoituksella ylläpidetään tarpeettomia rakenteita ja suojatyöpaikkoja, vaikka todellisuudessa rahoitus kohdistuu ihmisten hyvinvointia ja terveyttä tukevaan toimintaan.
Kun STEA-rahoitusta leikataan, leikataan toiminnasta, joka tukee ihmisiä silloin, kun he ovat sairaita, kriisissä, yksinäisiä, mielenterveyden kanssa kamppailevia, päihderiskissä olevia tai muutoin vaikeassa elämäntilanteessa olevia. Toisin sanoen: leikataan sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalveluista.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen perusajatus on yksinkertainen: tavoitteena on ehkäistä sairauksia ja ongelmia. Jos siinä onnistutaan, tarvitaan vähemmän päivystyskäyntejä, vähemmän erikoissairaanhoitoa, vähemmän lastensuojelua, vähemmän kriisipalveluja ja vähemmän raskaita sosiaalipalveluja. Ennaltaehkäisy maksaa vähemmän kuin ongelmien korjaaminen jälkikäteen. Siksi onkin nurinkurista säästää juuri niistä toimista, joilla voitaisiin välttää tulevaisuuden suurimmat kustannukset.
Järjestörälssistä puhuminen on huomionohjauskeino. Kun keskustelu saadaan pyörimään oletettujen eturyhmien ja "turhan toiminnan" ympärillä, ei enää puhuta siitä, mitä konkreettisesti katoaa. Keskustelu ei enää koske niitä ihmisiä, jotka jäävät ilman apua. Sanoisin, että tämä on peruspopulistista retoriikkaa. Yksinkertaistetaan monimutkainen asia ja häivytetään todelliset vaikutukset.
Leikkausten puolustajat puhuvat säästöistä. Se on reilu keskustelu käytäväksi. Julkinen talous on tiukoilla, eikä mikään menoerä voi olla automaattisesti koskematon. Mutta silloin pitää myös uskaltaa vastata seuraaviin kysymyksiin: Mitä tapahtuu, kun ennaltaehkäisyä vähennetään? Mitä tapahtuu, kun ihminen ei saa tukea ajoissa? Mitä tapahtuu, kun ongelmat pääsevät kasvamaan suuremmiksi, kalliimmiksi ja vaikeammin hoidettaviksi? Kyse on laskun siirtämisestä myöhemmäksi.
Lopulta yhteiskunnan moraalia mittaa se, miten se kohtelee heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Onko tavoitteena todella vaikuttavampi ja kestävämpi yhteiskunta ja julkinen talous? Vai olemmeko tyytymässä ajatteluun, jossa kaikkein halvin potilas on kuollut potilas? Se on kysymys, johon leikkausten puolustajien pitäisi vastata ennen kuin yhtäkään "hillotolppaa" kaadetaan. Toki nyt ollaan jo pahasti myöhässä eikä vaikutukset ole enää teoreettisia.
Päivi Inberg
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.