Miehen epäillään uhanneen nuoria veitsellä Kotkassa
Kymi Sinfoniettan yleisömäärät positiviisessa kehityksessä
Kouvola on lakkauttamassa Korian ja Haanojan kirjastot
Häätöjen määrä laskussa Kouvolassa
Mielipide: Liian vähäinen henkilöstömäärä vaarantaa kotihoidossa useiden lakien toteutumisen
Valtatie 7/E18 Haminan ohikulkutie suljetaan Husulan ja Kolsilan tunnelien kohdalla
Vanhassa Kotkassa tavaran voi myydä monella tavalla
Sivustakatselijasta täyspäiväiseksi urheilijaksi
Kotkan kaupungin yrittäjäpalkinto Tyylikotkalle
Kouvolaan uusi kaksipäiväinen kesäfestivaali
70 vuotta tukea, tietoa ja yhdessä kulkemista
Vanhassa Kotkassa tavaran voi myydä monella tavalla
Kultaa ja kahvia Kouvolassa
Paikallista palvelua suurella sydämellä
Paikallinen kauppa pärjää – Veikon Kone luottaa palveluun
Mielipide: Orjakaupan paluu?
Moni eduskuntavaaliehdokas on ehdottanut, että hankkisimme kehitysmaista työvoimaa ikääntyvää väestöämme hoitamaan. On ehdotettu jopa 50 000 ihmisen vuosittaista palkkaamista maista, joiden työvoima kokee omassa maassaan saamansa palkan liian pieneksi ja työolonsa puutteelliseksi. Jos ratkaisua heille ei synnyinmaasta löydy, he yrittävät etsiä sitä uudesta kotimaasta.
Näinhän Suomessakin tapahtui viimeksi puoli vuosisataa sitten. Maatalousvaltainen Suomi ei kyennyt enää tarjoamaan nuorisolleen tulevaisuutta, ja muuttoliike kaupunkeihin alkoi. Ruotsiin muutti puolen miljoonaa suomalaista ja muihinkin maihin muuttoliike jatkui voimalla. ”En finne igen” oli ruotsalaisten ilkkumanimi niille suomalaisille, jotka eivät kyenneet sopeutumaan uuden kotimaansa oloihin. Eikä sopeutuminen liene ollut kovin helppoa sodan kokeneille miehille eikä niille ihmisille, joiden edellistä kotielämää Ilmari Kianto hienosti kuvasi kirjassaan Ryysyrannan Jooseppi. Pakko on ollut ihmisten sopeutua, ja helpommin se on tietenkin käynyt nuorilta, vielä elämäntapaansa vakiinnuttamattomilta.
Maahanmuuttoa kannattavat puolueet tuntuvat unohtaneen, että uudet työntekijät, jotka onnistuvat kotoutumaan Suomeen, myös vanhenevat ja jäävät viettämään tänne eläkepäiviään. Kuka heitä sitten hoitaa? Lisää maahanmuuttajia, mutta mistä? Myös maahanmuuttajat haluavat viettää normaalia elämää. Elämänkumppanin kanssa tehdään ehkä kaksi lasta, mikä näyttää nyt olevan Suomessa normi.
Pikainen laskutoimitus kertoo, että vuosittainen 50 000:n toisesta synnyinmaasta lähtöisin olevan työntekijän määrä onkin kasvanut 200 000:een. Jos tuosta EK:n suosituksesta pidetään kiinni, niin muutamassa vuodessa Suomi alkaa olla katoavien kielten listalla.
Eiköhän olisi parasta, että me suomalaiset itse ratkaisisimme työvoimapulaamme liittyvät ongelmat. Se ei tietenkään merkitse raja-aitojen pystyttämistä. Edelleen tarvitaan oppilasvaihtoa, erikoisosaajien palkkaamista ja kyllä tulevaisuudessakin moni löytää elämänkumppaninsa ulkomailta.
Unohtaa ei sovi, että noukkiessamme osaavat työntekijät kehitysmaista, ongelmat niissä lisääntyvät ja kasvattavat paineita kehitysavun lisäämiseen.
Markku J Kekäläinen
Korela
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.