Harri Mannonen Pariisin koripallojoukkueeseen
Mielipide: Kouvolan valtuustossa on sammutettu valot
Kuusankosken Rantapuiston sillan ja raitin rakentaminen sekä Mielakan hiihtoylikulun perustusten korjaustyöt käynnistyivät
Heijastimella bussiin maksutta Kotkan joulunavauksen päivänä
Kotkan kaupunki julistautuu Suomen piparipääkaupungiksi
Mielipide: Maailman vihrein akkumateriaalitehdas
Kotkan Citymarketin kauppias vaihtuu
Yhteinen taival alkoi kynsistä
Miun & ihanan kaupan tarina
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Mielipide: Orjakaupan paluu?
Moni eduskuntavaaliehdokas on ehdottanut, että hankkisimme kehitysmaista työvoimaa ikääntyvää väestöämme hoitamaan. On ehdotettu jopa 50 000 ihmisen vuosittaista palkkaamista maista, joiden työvoima kokee omassa maassaan saamansa palkan liian pieneksi ja työolonsa puutteelliseksi. Jos ratkaisua heille ei synnyinmaasta löydy, he yrittävät etsiä sitä uudesta kotimaasta.
Näinhän Suomessakin tapahtui viimeksi puoli vuosisataa sitten. Maatalousvaltainen Suomi ei kyennyt enää tarjoamaan nuorisolleen tulevaisuutta, ja muuttoliike kaupunkeihin alkoi. Ruotsiin muutti puolen miljoonaa suomalaista ja muihinkin maihin muuttoliike jatkui voimalla. ”En finne igen” oli ruotsalaisten ilkkumanimi niille suomalaisille, jotka eivät kyenneet sopeutumaan uuden kotimaansa oloihin. Eikä sopeutuminen liene ollut kovin helppoa sodan kokeneille miehille eikä niille ihmisille, joiden edellistä kotielämää Ilmari Kianto hienosti kuvasi kirjassaan Ryysyrannan Jooseppi. Pakko on ollut ihmisten sopeutua, ja helpommin se on tietenkin käynyt nuorilta, vielä elämäntapaansa vakiinnuttamattomilta.
Maahanmuuttoa kannattavat puolueet tuntuvat unohtaneen, että uudet työntekijät, jotka onnistuvat kotoutumaan Suomeen, myös vanhenevat ja jäävät viettämään tänne eläkepäiviään. Kuka heitä sitten hoitaa? Lisää maahanmuuttajia, mutta mistä? Myös maahanmuuttajat haluavat viettää normaalia elämää. Elämänkumppanin kanssa tehdään ehkä kaksi lasta, mikä näyttää nyt olevan Suomessa normi.
Pikainen laskutoimitus kertoo, että vuosittainen 50 000:n toisesta synnyinmaasta lähtöisin olevan työntekijän määrä onkin kasvanut 200 000:een. Jos tuosta EK:n suosituksesta pidetään kiinni, niin muutamassa vuodessa Suomi alkaa olla katoavien kielten listalla.
Eiköhän olisi parasta, että me suomalaiset itse ratkaisisimme työvoimapulaamme liittyvät ongelmat. Se ei tietenkään merkitse raja-aitojen pystyttämistä. Edelleen tarvitaan oppilasvaihtoa, erikoisosaajien palkkaamista ja kyllä tulevaisuudessakin moni löytää elämänkumppaninsa ulkomailta.
Unohtaa ei sovi, että noukkiessamme osaavat työntekijät kehitysmaista, ongelmat niissä lisääntyvät ja kasvattavat paineita kehitysavun lisäämiseen.
Markku J Kekäläinen
Korela
(05) 210 4400
PL 140, 48101 Kotka
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.