Anjalassa ja Voikkaalla torjutaan vieraskasveja talkoilla
Missä ammut on?
Kansanmusiikki raikaa Kymenlaaksossa
Kädet saveen ja kuplivaa lasiin
Wiipurintien markkinat vie jälleen keskiajan tunnelmiin
Positiivisin kotkalainen 2025 finalistit julkaistu
Kouvolan kaupunki tarkistaa kiinteistörajoja ja rajamerkkejä
Tapio Heino jäi eläkkeelle mutta ei vielä kiikkustuoliin
K-Market Hovinsaari saa uuden kauppiaan
Kotkassa maan kolmanneksi parhaat hampurilaiset – Kouvola sijalla viisi
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Mielipide: Saako hyvinvointialue riittävästi valtion rahoitusta?
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve kasvaa pääsääntöisesti meillä kaikilla iän myötä. Kymenlaaksossa 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli vuonna 2020 28,6 prosenttia, kun Uudellamaalla vastaava luku oli 17,9 prosenttia. Kymenlaaksossa 65 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus on Suomen maakunnista kolmanneksi suurin.
Hyvinvointialueen rahoitus tulee perustumaan pääosin valtion rahoitukseen ja taustalla on laki hyvinvointialueiden rahoituksesta. Rahoituksen suuruuteen vaikuttavat sote-palvelutarvekerroin ja hyvinvointialueen asukasmäärä. Tässä Kymenlaakson aluevaltuutettujen ja viranhaltijoiden on oltava tarkkana. Jos pelkkä asukasmäärä vaikuttaa jatkossa liian suurella painoarvolla hyvinvointialueiden rahoitukseen, ei Kymenlaakso pysty välttämättä ylläpitämään nykyistä palvelutasoa, saati kehittämään sitä. Toki hyvinvointialueen toiminta pitää olla myös kustannustehokasta. Säästöjä lähtisin hakemaan muualta kuin palveluista ja hoitotyöstä, eli esimerkiksi järkevästi toteutetuista hankinnoista, hallintorakenteista ja yhteistyöstä yksityisen sektorin kanssa.
Mutta palataan valtion rahoitukseen. Asukasmäärän lisäksi asukkaiden ikärakenne pitäisi siis huomioida riittävällä painoarvolla valtion määrärahoissa, jotta Kymenlaakso pystyy huolehtimaan sote-palveluistaan. Sen lisäksi on muita, esimerkiksi sosioekonomisiin ja paikallisiin olosuhteisiin liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat todelliseen palvelutarpeeseen ja sitä kautta rahoitustarpeeseen.
Pelastustoimen rahoituksesta 65 prosenttia perustuu asukasmäärään, 5 prosenttia asukastiheyteen ja 30 prosenttia riskitekijöihin. Kymenlaaksossa on paikallisia riskitekijöitä, joihin on varauduttava joka tapauksessa. Myös pelastustoimessa voi tulla haasteita, jos valtion rahoituksen perusteet eivät kohtaa todellisen rahoitustarpeen kanssa.
Pidän tärkeänä, että tuleva aluevaltuusto ja viranhalijat yhteistyössä tekevät töitä sen eteen, että Kymenlaakso saa todellista palvelutarvetta vastaavan rahoituksen valtiolta. Rahoitusvaje voisi johtaa palveluiden leikkauksiin, mikä taas heikentäisi kymenlaaksolaisten hyvinvointia vastoin alueuudistuksen tavoitteita. Tarvittaessa on lähdettävä ajamaan muutoksia hyvinvointialueen rahoitusta koskevaan lainsäädäntöön ja haettava hyvissä ajoin lisärahoitusta hyvinvointialueiden rahoituslain 11§:n perusteella.
Lopuksi, hyvinvointia ei luoda pelkästään hyvällä hoitotyöllä ja tehokkaalla pelastustoimella. Autetaan arjen keskellä lähimmäisiämme ja ollaan jokainen pienin teoin mukana kehittämässä kymenlaaksolaista hyvinvointia!
Esa Niemelä (kd.)
auevaaliehdokas
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.