Pääesiintyjänä tuplatohtori Loviisasta
Pekka Korpivaara vaatii Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkärin erottamista – Hyvinvointialue puolustaa johtajaylilääkäriä
Turvallisuustapahtuman teemana päihteet – Nuorten päihteidenkäyttö näkyy Kotkassa huolestuttavalla tavalla
Vuoden Toimivaksi partiojohtajaksi valittiin kouvolalainen Monica Åhman
3G:n alasajo alkaa Nastolasta, Iitistä ja Kuusankoskelta
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Pekka Korpivaara vaatii Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkärin erottamista – Hyvinvointialue puolustaa johtajaylilääkäriä
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Mauno kutsuu kävelylle hyvä asian puolesta
Wiinijuhlat Kuusankoskella
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Mielipide: Saako hyvinvointialue riittävästi valtion rahoitusta?
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve kasvaa pääsääntöisesti meillä kaikilla iän myötä. Kymenlaaksossa 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli vuonna 2020 28,6 prosenttia, kun Uudellamaalla vastaava luku oli 17,9 prosenttia. Kymenlaaksossa 65 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus on Suomen maakunnista kolmanneksi suurin.
Hyvinvointialueen rahoitus tulee perustumaan pääosin valtion rahoitukseen ja taustalla on laki hyvinvointialueiden rahoituksesta. Rahoituksen suuruuteen vaikuttavat sote-palvelutarvekerroin ja hyvinvointialueen asukasmäärä. Tässä Kymenlaakson aluevaltuutettujen ja viranhaltijoiden on oltava tarkkana. Jos pelkkä asukasmäärä vaikuttaa jatkossa liian suurella painoarvolla hyvinvointialueiden rahoitukseen, ei Kymenlaakso pysty välttämättä ylläpitämään nykyistä palvelutasoa, saati kehittämään sitä. Toki hyvinvointialueen toiminta pitää olla myös kustannustehokasta. Säästöjä lähtisin hakemaan muualta kuin palveluista ja hoitotyöstä, eli esimerkiksi järkevästi toteutetuista hankinnoista, hallintorakenteista ja yhteistyöstä yksityisen sektorin kanssa.
Mutta palataan valtion rahoitukseen. Asukasmäärän lisäksi asukkaiden ikärakenne pitäisi siis huomioida riittävällä painoarvolla valtion määrärahoissa, jotta Kymenlaakso pystyy huolehtimaan sote-palveluistaan. Sen lisäksi on muita, esimerkiksi sosioekonomisiin ja paikallisiin olosuhteisiin liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat todelliseen palvelutarpeeseen ja sitä kautta rahoitustarpeeseen.
Pelastustoimen rahoituksesta 65 prosenttia perustuu asukasmäärään, 5 prosenttia asukastiheyteen ja 30 prosenttia riskitekijöihin. Kymenlaaksossa on paikallisia riskitekijöitä, joihin on varauduttava joka tapauksessa. Myös pelastustoimessa voi tulla haasteita, jos valtion rahoituksen perusteet eivät kohtaa todellisen rahoitustarpeen kanssa.
Pidän tärkeänä, että tuleva aluevaltuusto ja viranhalijat yhteistyössä tekevät töitä sen eteen, että Kymenlaakso saa todellista palvelutarvetta vastaavan rahoituksen valtiolta. Rahoitusvaje voisi johtaa palveluiden leikkauksiin, mikä taas heikentäisi kymenlaaksolaisten hyvinvointia vastoin alueuudistuksen tavoitteita. Tarvittaessa on lähdettävä ajamaan muutoksia hyvinvointialueen rahoitusta koskevaan lainsäädäntöön ja haettava hyvissä ajoin lisärahoitusta hyvinvointialueiden rahoituslain 11§:n perusteella.
Lopuksi, hyvinvointia ei luoda pelkästään hyvällä hoitotyöllä ja tehokkaalla pelastustoimella. Autetaan arjen keskellä lähimmäisiämme ja ollaan jokainen pienin teoin mukana kehittämässä kymenlaaksolaista hyvinvointia!
Esa Niemelä (kd.)
auevaaliehdokas
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.