Lukijan kuva: kesäluontoa
Kesä töissä kivassa seurassa ja maisemassa
Kotkalaislähtöinen That Band from Finland voitti Suomen Paras Kantribiisi -kilpailun
Mielipide: Suomi tarvitsee positiivista maahanmuuttoa, ei rasismia
Metsäkodissa on rauha, tuulten sinfonia ja kauneutta
Positiivisin kotkalainen 2025 finalistit julkaistu
Kouvolan kaupunki tarkistaa kiinteistörajoja ja rajamerkkejä
Tapio Heino jäi eläkkeelle mutta ei vielä kiikkustuoliin
Kouvolassa pääsee vikkelästi vihille perjantaisin
K-Market Hovinsaari saa uuden kauppiaan
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Mielipide: Sotahistorialliset museot osa henkistä varautumista
Suomen kunniakasta maanpuolustushistoriaa ja -perintöä esittelevät museot itärajalla ovat tärkeä osa henkistä varautumista. Niiden sanoma pitää yllä ja luo uusille ikäluokille vahvaa maanpuolustustahtoa. Ilman sitä vahvasti varustetun armeijan teho ja samalla pelotevaikutus jää vajaaksi.
Kaakonkulmalla rantamaan suunnan tiukassa etulinjassa on neljän sotahistoriallisen museon patteri. Haminassa ovat RUK-museo ja Wanha Veteraani, Virolahdella Bunkkerimuseo ja Miehikkälässä Salpalinja-museo.
Paljolti myös vapaaehtoistyöhön perustuvien museoiden ylläpito ja auki pysyminen on varsinkin kuihtuvalla rajaseudulla vaikeaa. Esimerkkinä Virolahden kunta on päättänyt säästösyistä lopettaa tämän vuoden lopussa Bunkkerimuseon kunnan omana toimintana. Virolahden sotiemme veteraanit perustivat Salpalinjaa esittelevän museon vuonna 1980. Tiukkaa on myös Miehikkälässä, eikä raha rönsyile Haminassakaan. Apua museoiden ylläpitoon ja markkinointiin tarvitaan.
Vahvasti maanpuolustukseen panostavien kansakuntien tapaan myös Suomen valtio voisi osallistua henkisen maanpuolustuksen ylläpitoon museoiden kautta. Se olisi osa säännöllistä henkistä varustautumista ja halpaa maanpuolustustahdon ”materiaalihankintaa”.
Hiipuva elinvoima rajanpinnassa yhdistettynä nuorempien ikäluokkien kiihtyvään yhteyden kadottamiseen sotasukupolvien uhrauksiin luo välinpitämättömyyden vaaran. Kaikki motivoituneet ja valppaat silmä- ja korvaparit ovat raja- ja puolustusturvallisuudelle edelleen tärkeä apu kaikkialla maassa. Siitä ei saa tinkiä.
Museot itärajan matkailukohteina pitävät tehokkaasti paikallisen ja muun Suomen väen tietoisena maanpuolustustahdon merkityksestä kansakunnan suojana. Salpalinja on siitä esimerkki ja vahvistuva vetonaula itärajan museoille.
Venäjä on uhitellut tavoittelevansa tsaarinajan rajojaan – meillä Kymijokea. Rajaseudun ja muun Suomen asukkaiden valppauden laantuminen jo rauhan aikana on valkean vaatteen näyttämistä itään!
Yhden panssarivaunun hinnalla rajaseutumme henkisen maanpuolustuksen tukikohtia, sotahistoriallisia museoita pidetään itärajalla yllä monia vuosia, jopa 10–15 vuotta. Jos muuta keinoa ei keksitä, otettakoon se raha vaikkapa sitten sieltä Naton 3,5 + 1,5 prosentin BKT-osuuden jälkimmäisestä välillisten puolustuspanosten osuudesta.
Ja aina yksi peruskeino sotahistoriallisten museoiden ylläpitoon on, että ihmiset käyttäisivät entistä rohkeammin niiden palveluita hyväkseen. Esimerkiksi 8–12 euron pääsylippu vaikkapa kerran vuodessa on pieni panostus Suomen maanpuolustusperinteen ja maanpuolustustahtomme ylläpidolle ja näytölle! Sotiemme sukupolvet kiittävät!
Terho Ahonen
Miehikkälä
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.