Jaalan hammashoitola sulkeutuu pysyvästi
Leijonarastit on koko perheen ulkoilutapahtuma, jossa pääsee myös suunnistamaan
Go Käyrälampi -tapahtumaan ilmainen bussikuljetus nyt kahdelta eri reitiltä
Xamkista valmistui viime vuonna lähes 2400 korkeakoulutettua
Merikeskus Vellamon yleisötilaisuudessa juhlistetaan taidevälittäjä Hellmuth van Assendelftin muistokokoelmaa
Koiratreffit tuo karvakuonot Karhulan torille
Kymenlaakson vuoden kylä ja maaseututoimijat on valittu
Kotkan kauppatorin kehittäminen jatkuu – Yhteisterassi monipuolistuu, torin kesässä uusia toimijoita ja tapahtumia
Vesitorninkadun eteläinen osa Karhulassa suljetaan väliaikaisesti
Kotkan kaupunki ja Kotka Peace United yhteistyöhön
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Camini Oy tuo ammattitaitoa ja vuosikymmenien kokemuksen Kymenlaakson nuohous- ja ilmanvaihtoalalle
Mielipide: Suomi kehittyy vain koulutukseen panostamalla
Opetus- ja kulttuuriministeriön Sivistyskatsauksen mukaan nuorten oppimistulokset ovat heikentyneet. Koulutuksen mallimaana tunnetuksi tulleessa Suomessa on viimein puututtava kehityksen suuntaan.
Suomi on romahtanut koulutustilastojen kärjestä OECD-maiden keskitason alapuolelle, jonka lisäksi sosiaaliseen taustaan ja sukupuoleen liittyvät erot oppimistuloksissa ja koulutustasossa ovat kasvaneet. Syitä koulutuksemme kilpailukyvyn laskulle on monia, joista selkeimpinä nousevat esiin resurssien heikkeneminen ja koulutuksen suorituskeskeisyys.
Kun muiden maiden koulutustasot nousevat, me olemme jämähtäneet 1990-luvulle. Lama kummittelee edelleen, eikä koulutuksen resurssit koskaan palanneet riittävälle tasolle. Myös 2000-luvulla koulutuksesta on leikattu lyhytnäköisesti, eikä tilannetta olla täysin saatu korjattua kuluvan hallituskauden aikana, vaikka koulutukseen on tehty merkittäviä panostuksia muun muassa ammatillisen koulutuksen opettajia lisäämällä.
Maamme haastava taloustilanne on saanut osan poliittisista puolueista etsimään leikattavaa myös koulutuksesta. Tämä tie on nähty. Todellisuudessa Suomen talous saadaan pitkällä aikajänteellä kasvuun vain koulutukseen panostamalla.
Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 50 prosenttia nuorten ikäluokasta on korkeakoulutettuja. Tähän ei päästä lukukausimaksuilla tai nuorten mielenterveyshaasteiden vähättelyllä, vaan panostamalla koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle.
Tulevina vuosina on lisättävä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja ja nostettava koulutuksen rahoitus muita pohjoismaita vastaavalle tasolle. Opettajille on taattava riittävät resurssit työnsä toteuttamiseen ja varmistettava, että maailman parhailla opettajilla on mahdollisuus antaa riittävästi aikaa jokaiselle. Tämän turvataksemme tarvitsemme perusopetuslakiin yksilöllisen opetuksen ja opettajien työrauhan turvaavan opettajamitoituksen.
Politiikka on valintojen tekemistä ja on nimenomaan poliittinen valinta, mistä leikataan ja mitä rahoitetaan. Yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet nostivat aikoinaan Suomen maailmankartalle. Varmistetaan, että tulevaisuudessakin koulutus ja korkea osaaminen ovat hyvinvointivaltiomme peruskivi.
Jenni Aikio
kaupunginvaltuutettu,
eduskuntavaaliehdokas (vihr.)
Kouvola
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.