Lain­sää­dän­tö on vii­me hal­li­tus­kau­den ai­ka­na muut­tu­nut niin, et­tä ter­me­jä isä ja äi­ti on alet­tu kor­vaa­maan muil­la ter­meil­lä. Esi­mer­kik­si per­he­va­paa­uu­dis­tuk­sen yh­tey­des­sä 2022 äi­tiys­päi­vä­ra­ha muut­tui ras­kaus­ra­hak­si. Äi­tiy­den kä­si­te teks­tis­tä häi­vy­tet­tiin. Trans­lain myö­tä ei pu­hu­ta enää äi­dis­tä ja isäs­tä vaan syn­nyt­tä­jäs­tä ja siit­tä­jäs­tä.

Pie­ni osa suo­ma­lai­sis­ta ei ha­lua enää käy­tet­tä­vän sa­no­ja isä ja äi­ti, ei­kä koe nii­tä omak­seen. Nyt tä­män vä­hem­mis­tön ko­ke­mus ja mie­li­pi­de on ohit­ta­nut suo­ma­lai­seen iden­ti­teet­tiin vah­vas­ti kuu­lu­vat ja mer­kit­tä­vät sa­nat äi­ti ja isä.

Äi­tiys ja isyys voi ajan saa­tos­sa muut­tua ja muut­tuu­kin, mut­ta kä­sit­tei­nä ne ai­na hei­jas­ta­vat vah­vaa tun­ne­si­det­tä lap­seen. Nii­hin si­säl­tyy huo­len­pi­toa, läm­pöä ja tur­vaa. Äi­ti­nä ja isä­nä ole­mi­nen on muu­ta­kin kuin tek­ni­nen suo­ri­tus. Isien kut­su­mi­nen siit­tä­jik­si ei ku­vaa ei­kä vah­vis­ta lap­sen ja isän tun­ne­suh­det­ta mi­ten­kään.

Ter­mit äi­ti ja isä kuu­lu­vat olen­nai­ses­ti suo­ma­lai­seen yh­teis­kun­taan ja per­he­kä­si­tyk­seen. Sik­si tu­le­van edus­kun­nan tu­lee pa­laut­taa ne lain­sää­dän­töön. Hoi­va­ko­din toi­mi­tus­joh­ta­ja Sir­pa Pur­si­a­nen ja TV -tuot­ta­ja Mia Joki ovat laa­ti­neet tä­hän ai­hee­seen liit­ty­vän ad­res­sin, www.ad­res­sit.com, jon­ka avul­la py­ri­tään saa­maan muu­tos ai­kai­sek­si la­ki­teks­tiin. Jos koet asi­an tär­ke­äk­si, käy al­le­kir­joit­ta­mas­sa ad­res­si ja an­na edus­kun­ta­vaa­leis­sa ää­ne­si puo­lu­eel­le joka on koko ole­mas­sa­o­lon­sa ai­ka­na puo­lus­ta­nut per­he­ar­vo­ja, äi­tiyt­tä ja isyyt­tä ja puo­lus­taa nii­tä edel­leen ar­vo­jen­sa mu­kai­ses­ti.

Mik­ko Almg­ren (kd)

edus­kun­ta­vaa­lieh­do­kas

Kot­ka

Maa­ret Lom­mi (kd)

Kot­kan pai­kal­li­so­sas­to