Junalla pääsee pian retkeilemään Repoveden kansallispuistoon
Valokuvia esillä monipuolisesti Kouvola-talolla
Matonpesupaikat on avattu Kouvolassa
Kouvolan kaupungin ja Kymsoten yhteinen tahtotila: Kymenlaaksossa tulee turvata vahvat päivystyspalvelut
Maakaasun tulo Venäjältä katkeaa lauantaina 21. toukokuuta kello 7
Juha Huhtala erotettiin Liike Nytistä
Kouvola haluaa osansa Iitin Kymiringin heinäkuisesta kisafiiliksestä
Roppakaupalla epäonnea mukana – Ranskassa sattunut onnettomuus poiki Juha Marttiselle kirjan verran tarinaa
Kotimaisen tekemisen historiaa tarjolla kansanoopperan muodossa
Liikenne Saimaan kanavasta siirtyi maanteille ja raiteille – Kanavakonkarin mielestä Venäjän ei kannata irtisanoa vuokrasopimusta, josta se saa rahaa, vaikka yhtään laivaa ei kulkisi
Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palveslut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.
Suomessa viranomaiset suosittelevat kotitalouksia varautumaan erilaisiin häiriöihin 72 tunnin ajaksi. Suositus on annettu jo ennen Ukrainan sotaa, mutta se on noussut entistä enemmän esiin kansainvälisen tilanteen kiristyessä.
− Jokaisessa kodissa kannattaa varautua esimerkiksi pitkittyvään sähkökatkoon tai vedenjakelun häiriöihin kolmen vuorokauden ajaksi, kaupungin turvallisuuspäällikkö Johanna Tauriainen toteaa tiedotteessa.
Katso videolta, miten kaupungin turvallisuuspäällikkö on varautunut erilaisiin poikkeustilanteisiin, kuten sähkökatkoihin kolmen vuorokauden ajaksi. Tauriainen antaa hyvin käytännönläheisiä vinkkejä varautumiseen.
−72 tunnin varautuminen ei ole monimutkaista. Monet tarvittavat asiat ovat niitä, mitä käytämme ihan perusarjessa. Jos haluaa hankkia jotakin ekstraa, niin esimerkiksi vesiastioita on hyvä olla kotona, Tauriainen kertoo.
https://www.youtube.com/watch?v=lmWLfWrIF-AMielipide: Tuleva maakuntauudistus ei saa heikentää pelastuslaitoksen palveluntasoa
Kymenlaakson pelastuslaitos aloitti toimintansa vuodenvaihteessa 2004, siitä on jo kohta kulunut kaksikymmentä vuotta. Silloiset kunnalliset palokunnat liitettiin yhteen ja muodostettiin Kotkan kaupungin alainen liikelaitos, KymPe. Kyseessä oli valtakunnallinen uudistus ja alueelliset pelastuslaitokset muodostettiin myös muualla Suomessa, yhteensä 22 pelastuslaitosta. Helsinki suurempana kaupunkina säilyi ainoana edelleen kunnallisena pelastuslaitoksena, Helsinki ei myöskään ole osallisena nyt muodostettavissa hyvinvointialueissa.
2004 uudistuksessa pienemmissä kunnissa ja vapaaehtoisten palokuntien muodostamissa sopimuspalokunnissa oltiin huolissaan tulevaisuudesta. Alkaako säästökuuri, pienennetäänkö paloasemaverkkoa, miten käy kuntien omistaman kaluston? Uutta maakunnallista pelastuslaitosta kuitenkin suunniteltiin yhteistyössä kaikkien osallisten kuntien kesken, myös sopimuspalokunnat otettiin huomioon. Toimin tuolloin itsekin sopimuspalokunnassa ja muistan henkilöstön epävarmuuden tulevasta uudistuksesta.
Uudistus osoittautui kuitenkin hyväksi. Vakinaiset palokunnat jatkoivat toimintaansa Kotkassa, Haminassa, Kuusankoskella sekä Kouvolassa. Vapaaehtoiset palokunnat tekivät sopimukset pelastuslaitoksen kanssa ja tarjosivat palveluaan pienemmillä paikkakunnilla sekä haja-asutusalueella. Palokuntien toimintaedellytykset paranivat yhteishankintojen avulla, myös sopimuspalokuntien osalta maakuntamme asukkaiden palvelutasoa ajatellen. Hyvä uudistus vaati avoimuutta ajatella koko maakunnan väestöä, eikä keskittyä ainoastaan suurempiin riskialueisiin kuten kaupunkikeskittymiin. Haja-asutusalueiden poikki kulkevat maantiet sekä mm. maatalouden tuotantorakennukset eläimineen ovat myös riskikohteita ja niiden onnettomuuksiin on varauduttava.
Pelastuslaitos tarjosi tuolloin ensihoidon palvelua viidellä ambulanssilla 24/7. Ambulanssien henkilöstönä oli sekä hoitoalan ammattilaisia että palomiehiä, palomiesten koulutukseen kuuluu osana ensihoito ja heillä on pätevyys toimia perustason ensihoitajana. Henkilöstön monipuolisuus tarjoaa asiakkaille parempaa palvelua. 2013 sairaanhoitopiirin uudistuksen myötä entiset pelastuslaitoksen ensihoitajat siirtyivät sairaanhoitopiirin (nykyisin Kymsote) työtekijöiksi, palvelu pysyi muutoin lähes ennallaan, ambulanssien asemapaikkoja muutettiin.
Ensihoitopalvelun lisäksi pelastuslaitos tuottaa ensivastepalvelua. Ensivaste tarkoittaa joko vakinaisen palokunnan yksikön palomiesten tai ensivastekoulutetun sopimuspalokunnan henkilöstön tarjoamaa potilaan peruselintoimintoja turvaavaa hoitoa. Ambulanssi voi olla toisella tehtävällä tai muuten kaukana apua tarvitsevasta henkilöstä, mutta lähin palokunta voi ensivasteena antaa henkeä pelastavaa ensiapua, kunnes ambulanssi saavuttaa kohteen.
Kymenlaakson pelastuslaitos on toimintansa aikana tarjonnut kustannustehokasta palvelua koko maakuntamme asukkaille. Tuleva maakuntauudistus ei saa heikentää pelastuslaitoksen palveluntasoa, eikä näin saattaa asiakkaita eriarvoiseen asemaan, asutaan sitten maaseudun rauhassa tai kaupungin keskustassa. Kattava paloasemaverkosto on säilytettävä ja varattava riittävä rahoituspohja toiminnalle, viime kesän Kalajoen maastopalo osoitti nykyvahvuisen pelastushenkilöstön tarpeen, sillä myös meiltä Kymenlaaksosta lähti sammuttajia auttamaan Kalajoelle. Säästäminen säästämisen vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista, toiminnan tehokkuuden tarkastelua sen sijaan tehtävä säännöllisesti.
Toni Kuoppamäki
Palomestari
aluevaaliehdokas
(05) 210 4400
PL 140, 48101 Kotka
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 4, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.