BBQ-ruokaa Sapokan kesäravintolasta
Miehikkälän kesässä peppu pyörii ja kantri soi
Positiivisin kouvolalainen 2023 -äänestys on käynnissä
Jarmo Korhonen on kokenut veneilijä
Mielipide: Luottamus uutisointiin sai vakavan kolhun
Kouvolassa ja Iitissä kuvataan kesällä kauhuelokuvaa – Rooleissa monia tuttuja kasvoja
Kuninkaantieajossa yleisö pääsee seuraamaan museo- ja harrasteautoja
Poikki menneet nivelsiteet voivat kasvaa takaisin kiinni
Kotkan entinen rahatoimisto takaisin pankiksi
Mielipide: Vain Ukrainan Nato-jäsenyyden tähden
Mielipide: Työterveyshuolto on kaikkien etu
Työterveyshuolto on ollut kuluneen vuoden ajan paljon esillä. Sitä on syytetty kalliiksi ja tehottomaksi. Keskusteluissa on penätty yhdenvertaista hoitoa kaikille lopettamalla työterveyshuolto, tarjoamatta rakentavia ehdotuksia julkisen terveydenhuollon parantamiseksi. Lakisääteisen työterveyshuollon piirissä on 1,9 miljoona suomalaista työntekijää ja yrittäjää, joka on yli kolmannes väestöstä. Kaikilla ei ole työantajan erikseen kustantamaa sairauden hoitoa, joka nyt erityisesti tuntuu aiheuttavan keskustelua. Kelan tilastojen mukaan työterveyshuollon kustannuksista vuonna 2020 47 prosenttia meni ennalta ehkäisevään toimintaan, jolla pyritään vähentämään työperäistä sairastumista, tukemaan työssä jaksamista ja pidentämään työuria.
Työterveyshuoltoa syytetään rahastuksesta (mm. Sirpa Asko-Seljavaara HS 11.4.2023, Matti Piipari KySa 23.4.2023), kun siellä tutkitaan ja hoidetaan potilaita. Itse haluan uskoa, että julkisen terveydenhuollon puolella ja yksityisessä sairaanhoidossa potilaan tutkimukset ja hoito perustuu hoidon tarpeen arvioon ja suomalaisiin käypä hoito-suosituksiin. Työterveyshuollossa työntekijän sairastuessa aika on rahaa: työnantajalle ja yhteiskunnalle koituu merkittäviä kustannuksia jokaisesta sairauspoissaolopäivästä. Tämän vuoksi nopea tutkimuksiin ja hoitoon pääsy vähentää inhimillistä kärsimystä ja on taloudellisesti kannattavaa. Työterveyshuollon potilaita ohjataan paljon myös julkiseen sairaanhoitoon, jossa on hoito hyvää ja laadukasta, mutta esimerkiksi työkyvyn palauttavaan leikkaushoitoon voi olla yli puolen vuoden jono.
Itse koen, että tarvitaan sekä julkista että yksityistä terveydenhuoltoa. Potilaiden ja työntekijöiden hoito ei parane lopettamalla toimiva työterveyshuolto, vaan hoitoon pääsyä julkisessa terveydenhuollossa kehittämällä ja yhteistyön lisäämisellä työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon välillä. Tästä esimerkkinä on jo Kymenlaaksossakin käytössä oleva Työote-toimintamalli, jossa työkyvyn arviointivastuu siirtyy tutkimusten ja hoidon jälkeen erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta työterveyteen. Toimiva julkinen terveydenhuolto on kaikkien etu ja sitä haluan itsekin olla edistämässä.
Saara Kiventöyry
työterveyslääkäri
aluevaltuutettu (kok.)
(05) 210 4400
PL 140, 48101 Kotka
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.