Kouvolaan uusi kaksipäiväinen kesäfestivaali
Ajan kulkua ja muistojen voimaa
Kotkalaisen esseekilpailun voitti Irja Sinivaara
Laivakello-palkinto kirjailija Kirsti Kuroselle
Vasemmistoliiton puheenjohtaja pitää puheita Kouvolassa lauantaina
Vanhassa Kotkassa tavaran voi myydä monella tavalla
Sivustakatselijasta täyspäiväiseksi urheilijaksi
Valtatie 7/E18 Haminan ohikulkutie suljetaan Husulan ja Kolsilan tunnelien kohdalla
Liike Nytille uusi yhdistys Kouvolaan
Kotkan kaupungin yrittäjäpalkinto Tyylikotkalle
Vanhassa Kotkassa tavaran voi myydä monella tavalla
Kultaa ja kahvia Kouvolassa
Paikallista palvelua suurella sydämellä
Paikallinen kauppa pärjää – Veikon Kone luottaa palveluun
Uudistunut Autokamu avaa ovensa Korialla
Mielipide: Yksikin väkivaltaa kokenut nainen on liikaa – nyt on toimittava!
Kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää vietetään 25.11. Vuoden 2025 aikana ainakin 19 naista on tapettu Suomessa. 2010-luvulla joka vuosi noin 15 naista on kuollut nykyisen tai entisen kumppanin surmaamana. Järkyttävien lukujen taustalla on se tosiasia, että Suomi on tällä hetkellä Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan EU:n turvattomin maa naisille.
Suomessa jopa lähes 60 prosenttia naisista on kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa tai uhkailua. Puolet on kokenut parisuhteessa henkistä väkivaltaa ja melkein joka kolmas vainoa elämänsä aikana. 16 prosenttia suomalaisista naisista on joutunut raiskauksen uhriksi.
Väkivalta on sukupuolittunut ilmiö: naiset kokevat miehiä useammin sekä vakavaa että toistuvaa väkivaltaa. Naisiin kohdistuvan väkivallan ominaispiirre on, että liian usein väkivaltaa joutuvat todistamaan lapset. Kyse ei ole yksittäisistä tapauksista, vaan naisiin kohdistuva väkivalta on vakava yhteiskunnallinen ja rakenteellinen ongelma. Lisäksi se maksaa valtiolle jopa 150 miljoonaa euroa vuosittain – väkivallan moninaisia vaikutuksia yksilön elämään unohtamatta.
Syy naisiin kohdistuvalle väkivallalle kumpuaa syvälle juurtuneesta naisvihasta. Suomen kansallisen Väkivaltaobservatorion tutkimuksen mukaan jopa joka neljäs alle 35-vuotias mies uskoo, että nainen voi ansaita häneen kohdistuvan väkivallan esimerkiksi ulkonäöllään, pukeutumisellaan tai käytöksellään. Kaikista miehistä näin ajattelee joka viides. Usein väkivalta mielletään virheellisesti vain fyysiseksi, vaikka väkivallalla on useita muotoja kuten henkinen, taloudellinen tai digitaalinen. Nuorten seurustelusuhteissa digitaalinen väkivalta on yleisin muoto.
Ilmiön olemassaolon todistelun sijaan on ryhdyttävä välittömästi tekoihin. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ennaltaehkäisevälle työlle on osoitettava riittävät resurssit. Lähisuhdeväkivallan uhrien palveluohjauksen toimivuus on varmistettava lisäämällä matalan kynnyksen palveluja, ja palveluohjausvastuun on oltava viranomaistahoilla, kunnilla ja hyvinvointialueilla. Turvakotiverkostoa on kehitettävä, jotta alueellinen saavutettavuus ja saatavuus voidaan turvata kaikille koko Suomessa. Myös väkivallan tekijöiden parissa tehtävät tukitoimet ovat ensisijaisen tärkeitä väkivallan kierteen katkaisemiseksi.
Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ja valitettavan juurtunut ilmiö, yhteiskunnan rakenteisiin kiinnittyvä ongelma ja ihmisoikeusloukkaus. Suomalaisen yhteiskunnan on kannettava vastuunsa ja toimittava nyt.
Helena Marttila,
Demarinaisten puheenjohtaja ja SDP:n kansanedustaja
Sari Melkko,
Kaakkois-Suomen Demarinaiset ry:n puheenjohtaja
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.