Anjalassa ja Voikkaalla torjutaan vieraskasveja talkoilla
Missä ammut on?
Kansanmusiikki raikaa Kymenlaaksossa
Kädet saveen ja kuplivaa lasiin
Wiipurintien markkinat vie jälleen keskiajan tunnelmiin
Kouvolan kaupunki tarkistaa kiinteistörajoja ja rajamerkkejä
Tapio Heino jäi eläkkeelle mutta ei vielä kiikkustuoliin
K-Market Hovinsaari saa uuden kauppiaan
Kotkassa maan kolmanneksi parhaat hampurilaiset – Kouvola sijalla viisi
Kylillä ovat taas ovet avoinna – Kymenlaaksossa noin 30 tapahtumaa
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Peliriippuvainen tai hänen läheisensä ei useinkaan tiedä, mistä voi kysyä apua ongelmiinsa, Camilla Metsäranta (vas.) ja Johanna Laurell kertovat.
Kuva: Teija Piipari
Pelihimo vei perheen rahat ja äidin
Rahapeliongelmiin haetaan harvoin apua Kymenlaaksossa.
Teija Piipari
”Että on ihanaa, kun pelikoneet on koronan takia kiinni.”
Muun muassa tällaisen kommentin entinen peliriippuvainen, nykyinen kokemusasiantuntija ja vertaisohjaaja Johanna Laurell on kuullut tänä vuonna koronaepidemian aikana sanottavan.
Rahapelaaminen on hyvin yleistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Suomalaisten rahapelaaminen 2019 -tilaston mukaan lähes 80 prosenttia 15–74-vuotiaista oli pelannut jotakin rahapeliä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kymenlaaksolaiset laittavat vielä paremmaksi – tai pahemmaksi: täällä luku oli 85,5.
– Oli hyvin pysäyttävää, kun tässä kerran ruokakaupassa käydessäni näin erään rouvan ostoksineen pelikoneen äärellä aamukymmeneltä. Iltakuudelta tämä sama nainen samojen ostosten kanssa oli siinä yhä pelaamassa, Laurell sanoo.
Johanna Laurell, 49, on antanut kasvot rahapeliongelmaisille. Kouvolalaisen tarinan on voinut lukea useista medioista, mutta kerrataan se tässäkin:
Seitsemän vuotta sitten Johannalla todettiin Parkinsonin tauti. Sairaus ei tullut yllätyksenä, sillä fysioterapeuttina hän oli sitä oireiden perusteella jo ounastellut. Alkoi lääkitys, joka johtikin peliriippuvuuteen.
Pelaaminen alkoi, kun Johanna mursi jalkansa rappusissa. Kipsi jalassa pitkällä sairauslomalla hän tylsistyi ja alkoi pelata kännykkäpelejä. Myöhemmin netissä surffaillessaan hän löysi Veikkauksen pelit ja ulkomaiset pelisivut.
– Istuin tuntikausia sohvalla kännykkä tai Ipad käsissä. Pelasin ja pelasin, eikä perhe tiennyt yhtään mitä puuhasin. Kauppojen pelikoneisiin en koskenut.
Pian äiti ei ollut enää läsnä lapsilleen eikä vaimo puolisolleen. Raha-asiat olivat päin mäntyä. Peliriippuvuus kesti kahdeksan kuukautta ja ehti siinä ajassa sekoittaa perhe-elämän aivan totaalisesti.
Vääräksi osoittautunut lääkitys lopetettiin. Samana päivänä Johanna meni miehen vaatimuksesta Sosped-säätiön alla olevaan matalan kynnyksen Pelirajat´on -vertaistukiryhmään.
– Pitkin hampain siellä aloitin, mutta huomasin nopeasti, että tämä on aivan mahtava paikka. Olin omieni joukossa.
Johanna on ollut Parkinsonin takia kohta kaksi vuotta työkyvyttömyyseläkkeellä, mutta löytänyt uuden ”uran” kokemusasiantuntijana ja Pelirajat´on vertaisohjaajana. Hän myös oli vireillepanijana kansalaisaloiteessa rahapelikoneiden poistamiseksi kaupoista.
Muutenkin asiat ovat hyvin, Johanna iloitsee napauttaen sormellaan päänsä vasenta puoliskoa. Hänen aivoihinsa asennettu syväaivostimulaattori on vienyt näkyvimmät Parkinsonin oireet suurimmaksi osaksi pois.
Vuoden alussa käynnistyi A-klinikkasäätiön kolmevuotinen Yhteispelillä! -hanke, joka kehittää ja jalkauttaa palveluja rahapelihaittojen ehkäisyn ja korjaavan työn tueksi. Pilottialueina ovat Espoo ja Kymenlaakso.
Kymenlaakso on mukana, koska täällä pelataan todella paljon, itse asiassa eniten Suomessa, sanoo hankkeen projektikoordinaattori Camilla Metsäranta. Avun saaminen rahapelaajille ja heidän läheisilleen ei sekään ole täällä ongelmatonta.
– Teimme keväällä kartoituksen, johon vastasi 618 Kymenlaaksossa asuvaa. 61 prosenttia niistä, jotka pelasivat itse tai joiden läheinen pelasi, kertoivat pelaamisen olevan viikoittaista, ja ongelmallisesti pelaavia tai heidän läheisiään oli yhteensä 30 prosenttia. Suurin osa ei ollut hakenut apua rahapelaamiseen, osa ei tiennyt mistä apua voisi hakea.
Kymenlaaksossa apua ja tukea rahapeliongelmiin saa alueellisesti Kymsoten mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä oppilaitosten kouluterveydenhuollosta. Matalan kynnyksen tukea ja vertaistukea tarjoavat Peluuri ja Sosped-säätiön Pelirajat’on-ryhmä, joka kokoontuu Kouvolassa Vuoroveto-kriisikeskuksen tiloissa. Yhteispelillä! -hanke ja Kaakkois-Suomen Sininauha käynnistävät Kotkaan matalan kynnyksen tieto- ja tukipiste Tiltin vuoden 2021 alussa. Siihen asti eteläkymenlaaksolaisten lähin matalan kynnyksen apu on Kouvolassa.
– Jos Tiltti lähtee Kotkassa hyvin liikkeelle, se rantautuu jossain vaiheessa myös Kouvolaan, Metsäranta uskoo.
Tällä viikolla vietetään valtakunnallista ehkäisevän päihdetyön viikkoa. Työtä tuodaan esiin erilaisten päihde- ja rahapelaamisteemojen kautta.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.