Veli-Pek­ka Kel­lo­nie­mi

Val­ti­on jään­mur­ta­ja-aluk­set Fen­ni­ca ja Nor­di­ca siir­ty­vät Rau­mal­ta uu­teen tu­ki­koh­taan­sa Kot­kan Pik­ku-Hie­ta­seen. Esi­mer­kik­si Vel­la­mon ku­pees­ta voi ihail­la näi­tä 116-met­ri­siä työ­juh­tia.

Fen­ni­can pääl­lik­kö Han­na Ku­ja­lal­le Kot­ka on tut­tu paik­ka mo­nes­ta­kin syys­tä.

– Van­hem­pa­ni ja iso­van­hem­pa­ni ovat Kot­kas­ta. Joi­tain vuo­sia syn­ty­mä­ni jäl­keen muu­tim­me Hel­sin­kiin. Iso­van­hem­pien luo­na tääl­lä on tul­lut vie­rail­tua. Sit­ten kä­vin suo­rit­ta­mas­sa tääl­lä me­ri­kap­tee­ni­no­pin­not. Val­mis­tuin vuon­na 1997, Ku­ja­la ker­too.

Jään­mur­ta­jan pääl­li­kök­si ei ku­kaan suo­raan opin­nois­taan pää­se.

– Työs­ken­te­lin aluk­si eri yh­ti­öi­den kan­si­mie­he­nä ja pääl­lys­tös­sä pe­rä­mies­hom­mis­sa. Vuon­na 2008 tu­lin ny­kyi­seen yh­ti­öön, joka ei to­sin sil­loin vie­lä ol­lut Arc­tia Oy. Yh­tiö va­lit­si mi­nut pääl­li­kök­si vuon­na 2014.

Ku­ja­lan mu­kaan kaik­ki me­ri­kap­tee­nin kou­lu­tuk­sen saa­neet ei­vät pää­se kos­kaan pääl­li­kök­si, kos­ka pe­rä­mies­ten työ­paik­ko­ja on enem­män yh­tä lai­vaa koh­den.

– Li­säk­si pääl­li­kök­si ei var­si­nai­ses­ti ha­e­ta vaan yh­tiö ni­mit­tää.

Fen­ni­cal­la työs­ken­te­lee ker­ral­laan 21 hen­ki­löä. Lai­vaa var­ten on kak­si täyt­tä mie­his­töä eli lai­va on jat­ku­vas­ti mie­hi­tet­ty­nä.

– Töis­sä ol­laan tal­vel­la kol­men vii­kon jak­so, min­kä jäl­keen on sa­man­pi­tui­nen jak­so va­paa­ta, jol­loin pää­see ko­tiin. Ke­säl­lä jak­so voi ol­la 4–6 viik­koa. Tä­hän on niin tot­tu­nut, et­tei osaa 8–16-työ­tä

aja­tel­la­kaan.

Ku­ja­lan mu­kaan työ­jak­sot mah­dol­lis­ta­vat täy­den pa­nos­ta­mi­sen työ­hön, kun ai­ka ei mene kau­pas­sa käyn­nin miet­ti­mi­seen, lii­ken­ne­ruuh­kas­sa is­tu­mi­seen tai muu­hun vas­taa­vaan.

– Toi­saal­ta va­paal­la on myös täy­sin va­paal­la, mitä ei mo­nes­sa am­ma­tis­sa ny­kyi­sin ole.

Pääl­li­kön hom­miin kuu­luu myös pal­jon pa­pe­ri­töi­tä.

– Sa­ta­ma­lai­tu­riin tu­lon ja läh­dön oh­jaan lai­vaa it­se tai jos on eri­koi­so­pe­raa­ti­oi­ta. Me­rel­lä pe­rä­mie­het aja­vat pal­jon.

Ku­ja­la on maan en­sim­mäi­nen nais­pääl­lik­kö jään­mur­ta­jil­la.

– Tämä ei ole nai­sil­le ylei­nen am­mat­ti. Suo­men kaup­pa­lai­vois­sa on jo­ku­nen nai­nen ol­lut pääl­lik­kö­nä.

Nais­pääl­lik­köön on suh­tau­dut­tu jään­mur­ta­jal­la hy­vin.

– Ihan ura­ni alus­sa sain vä­hän kuul­la ko­ke­neem­mil­ta kom­ment­te­ja, mut­ta kyl­lä ny­kyi­nen mie­his­tö on suh­tau­tu­nut hy­vin. Tääl­lä ol­laan töis­sä, en­kä it­se­kään kat­so työn­te­ki­jöi­den su­ku­puo­leen tai ihon­vä­riin, kun­han työt hoi­tu­vat.

Suo­men alu­e­ve­sis­sä on vain yk­si­vuo­tis­ta jää­tä, joka siis su­laa ke­säi­sin pois.

– Jää on tääl­lä suh­teel­li­sen peh­me­ää. Tuu­li voi hai­ta­ta pal­jon jään­mur­toa.

Ku­ja­lan mu­kaan il­mas­ton­muu­tok­sen myö­tä ko­vat tuu­let ovat li­sään­ty­neet.

Ark­ti­sil­la ve­sil­lä voi sen si­jaan tör­mä­tä use­am­pi­vuo­ti­seen, tii­viim­pään jää­hän.

– Sitä pi­tää op­pia lu­ke­maan tai alus voi va­hin­goit­tua. Ei voi vain pai­naa täy­sil­lä ja kat­soa, kuin­ka käy.

Ke­säi­sin jään­mur­ta­jat te­ke­vät eri­lai­sia keik­ka­töi­tä.

– Teh­tä­viin on kuu­lu­nut mm. tuu­li­puis­ton pys­ty­tys­tä, me­ri­kaa­pe­lin las­kua, poh­ja­näyt­tei­den ot­ta­mis­ta ja jää­tie­dus­te­lun te­ke­mis­tä öl­jy-yh­ti­öl­le. Ke­säp­ro­jek­tit ovat ol­leet erit­täin kiin­nos­ta­via.