IS: Näiden lääkkeiden kanssa sinun ei koskaan tulisi ottaa alkoholia
Telian uusi ratkaisu tekee lopun huijauspuheluista – "Suomessa puheluita estetään tiettyinä viikkoina tuhansittain"
Suomalaiset ovat lähettäneet tutkijoille jo 15 000 muurahaista, mutta lisää tarvitaan – ”Lähetyksiä avatessa tuntuu kuin olisi joulu joka päivä”
Muumit lähtivät mukaan Itämeren suojeluun – tavoitteena kerätä miljoona euroa John Nurmisen Säätiölle
WHO julisti Kongossa riehuvan ebolaepidemian kansanväliseksi terveysuhkaksi – "Ongelma epidemioiden torjunnassa on riittävän perusterveydenhuollon puute"
Iso muutos Suomen työpaikoilla: Tämä vitsaus on nyt pahin ja toi 500 000 poissaolopäivää lisää
Emmi, 25, on Suomen näyttävin rakennusmestari – "Rakastan sekä korkokenkiä että turvakenkiä"
Lauri Törnin konepistooli löytyi Vietnamin viidakosta
Jungle Juice Barista irtisanotulle Sallalle yli 10 000 euron lasku – "Asia ei ole loppuunkäsitelty"
Mätkäistäänkö Kehä III:n ulkopuolelta ajavalle työmatkalaiselle 130 euron kuukaisittainen lisälasku? – "Tässä on pelissä paitsi työssäkäyvien ihmisten rahat myös koko Uudenmaan elinvoima"
Kaikki ylioppilaskirjoitusten kokeet suoritetaan tänä keväänä sähköisesti. Anni Hartikainen on työstänyt monen abiturientin kanssa varasuunnitelmia tulevaisuuden varalle, jos se ykkösvaihtoehto ei onnistu.
Kuva: Martti Linna
Turha hermoilla yhteishaussa
Abin keväässä riittää tärkeitä päiviä.
Martti Linna
Tämän kevään abiturienttien iso urakka alkoi eilen tiistaina kielten kokeilla. Ylioppilaskirjoitusten lisäksi moni heistä osallistuu 20. päivä alkavaan yhteishakuun, mielessään unelmien opiskelupaikka. Ei ihme, että Haminan lukion opinto-ohjaajan, vararehtori Anni Hartikaisen puheilla on riittänyt kävijöitä.
Hartikainen kirjoitti itse ylioppilaaksi vuonna 2007. Moni asia on niistä päivistä muuttunut tulevaa opinahjoa miettivien nuorten elämässä.
– Nykyisin on paljon enemmän paikkoja, joista voi hakea tietoa. Silloin me vielä selasimme paperisia korkeakoulujen hakuoppaita.
Ylioppilastodistuksen painoarvo kasvaa jatkuvasti opiskelupaikkojen jakamisessa. Keväällä 2020 korkeakoulut valitsevat jo yli puolet opiskelijoistaan noiden arvosanojen perusteella. Se tarkoittaa, että abiturienttien on mietittävä yhä tarkemmin ja aiemmin, mitä aineita he kirjoittavat.
– Minulla on hieman ristiriitaiset ajatukset uudistuksesta, Anni Hartikainen miettii.
– Toisaalta se on hyvä niiden kannalta, ketkä menestyvät yo-kirjoituksissa. Heidän ei tarvitse enää lukea niin paljon erikseen pääsykokeisiin. Myöhemmin opiskeluun heräävien kannalta uudistus on huono.
Kirjoitukset ovat joka kevät abeille aikaa, joka aiheuttaa paineita. Se näkyy opinto-ohjaajan ovella.
– Luonani on käynyt abeja keskustelemassa ja kertomassa, miten lukemiset ovat sujuneet. Osa on aika stressaantuneita. Olen kehottanut heitä aloittamaan lukemisen hyvissä ajoin, ettei tulisi viime hetken paniikkia, sekä muistuttanut taukojen pitämisestä ja hyvien yöunien tärkeydestä.
Osalla abiturienteista miettii jo jatko-opintoja. Osa haluaa pitää välivuoden, osa haluaa töihin ja joku voi lähteä matkoille. Hartikainen onkin monelle muistuttanut että on hyvä, jos se ensimmäinen opiskelupaikka löytyy, mutta kysymys ei ole koko loppuelämää koskevista valinnoista. Työt kun tuppaavat vaihtumaan työuran aikana. Se, ettei pääse sinne minne haluaa tai ei tiedä mihin hakisi on asia, jonka voi kääntää hyödykseen.
– Esimerkiksi avoimen ammattikorkeakoulun tai yliopiston kurssit ovat hyvä vaihtoehto testata, olisiko tämä juttu minun ala vai ei, Anni Hartikainen vinkkaa.
– Ne opinnot voi usein lukea hyväkseen jatkossa. Toinen hyvä asia on, että ensi syksystä lähtien hyväksyttyjä yo-kokeita saa uusia rajoituksetta. Tämä muutos koskee takautuvasti myös aiempina vuosina kirjoittaneita.