Kädet saveen ja kuplivaa lasiin
Wiipurintien markkinat vie jälleen keskiajan tunnelmiin
"Kiireisimpiä hoitolassa ovat kesäviikonloput"
Korjausurakka sulkee alikulkukäytävän viikoksi Kouvolan Lehtomäessä
Lukijan kuva: kesäluontoa
Positiivisin kotkalainen 2025 finalistit julkaistu
Kouvolan kaupunki tarkistaa kiinteistörajoja ja rajamerkkejä
Tapio Heino jäi eläkkeelle mutta ei vielä kiikkustuoliin
Kouvolassa pääsee vikkelästi vihille perjantaisin
K-Market Hovinsaari saa uuden kauppiaan
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Kymenlaaksolaiset eivät peukuta eläkkeiden leikkaamista, lainanoton lisäämistä entisestään, julkisten hyvinvointipalveluiden karsintaa ja eläkeiän korottamista. Kuvituskuva.
Kuva: Teija Piipari
Tutkimus: Kymenlaaksolaiset suhtautuvat nuivasti julkisen talouden sopeuttamiskeinoihin
Enemmistö kymenlaaksolaista kannattaa ainakin jossain määrin sitä, että verovaroista ohjataan taloudellista tukea maan eri osiin, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.
Myötämielisimmin he suhtautuvat tukiin yleisestä taloudellisesta kehityksestä jälkeen jääneille alueille (80 %). Lähes yhtä myönteisesti suhtaudutaan tukiin harvaan asutuille alueille, mukaan lukien saaristot (75 %). Tukia alueille, joiden asemaa sota Ukrainassa ja Venäjän läheisyys on vaikeuttanut kannattaa myös valtaosa (74 %). Paljon varauksellisuutta kohdentuu aluetukien suuntaamiseen pääkaupunkiseudun kehittämiseen. Kymenlaakson asukkaista enemmän kuin neljä viidestä suhtautuu nuivasti verovarojen suuntaamiseen pääkaupunkiseudulle (84 % ei kannata juurikaan tai ei lainkaan).
Kymenlaakson asukkaat suhtautuvat alueperustaisiin tukiin osaksi eri tavoin kuin koko väestö maassamme. Pääkaupunkiseudun ja maakuntien isojen keskuskaupunkien kehityksen tukeminen verovaroista herättää enemmän torjuntaa kuin suomalaisten keskuudessa keskimäärin. Keskimäärää enemmän kannatetaan yleisestä taloudellisesta kehityksestä jälkeen jääneiden alueiden tukemista.
Osana tutkimusta vastaajille esitettiin lista erilaisista keinoista maan talouden tasapainottamiseksi, kulujen vähentämiseksi ja tulojen kasvattamiseksi. Tavoitteena oli selvittää, mitkä keinoista olisivat niitä, joita oltaisiin valmiita kannattamaan.
Enemmistö kymenlaaksolaisista suhtautuu myönteisesti yritystukien karsimiseen (55 %). Kaksi viidestä kannattaa myös isojen julkisten liikenne- ja muiden investointien lykkäämistä (40 %).
Kaikki muut talouden sopeutustoimet ovat sellaisia, joiden toteuttaminen maistuisi enemmän tai vähemmän pahalta. Keinoja, joihin kohdentuu eniten vastustusta (vastustaa tai vastustaa jossain määrin) ovat eläkkeiden leikkaaminen (89 %), lainanoton lisääminen entisestään (76 %), julkisten hyvinvointipalveluiden karsinta (71 %) ja eläkeiän korottaminen (70 %). Enemmistö vastustaa myös verojen korottamista (68 %) ja julkisten palvelupisteiden supistuksia (68 %) sekä sosiaali- ja työttömyysetuuksien leikkauksia (64 %). Myös veropohjan laajentaminen (uudet verot) aiheuttaisi mielipahaa (63 %).
Kymenlaaksolaiset suhtautuvat muutamiin keinoihin julkisen talouden tasapainottamiseksi kielteisemmin kuin suomalaiset keskimäärin. Keskimäärää enemmän torjuntaa kohdentuu etenkin etuuksien leikkauksiin ja verotuksen kiristyksiin.
Tutkimuksen toteutti Kantar Public. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa tammikuussa. Haastatteluja tehtiin Kymenlaaksossa 184. Vastaajat edustavat maakunnan 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.