Yhteisvastuukeräyksessä autetaan nuoria selviämään väkivaltaisissa ympäristöissä – Keräys alkaa 5.2.
Julistekampanja levittää rakkauden viestejä
Google jakoi paikalliset yhteisötuet
Nuoret esittelevät yrityksiään ja kilpailevat Uskalla yrittää -tapahtumassa Pasaatissa
Kymi Sinfoniettan uudella levyllä soi Kalevi Ahon musiikki
Kotkan ja Itä-Viron välinen laivayhteys esillä ministeritapaamisessa
Kymenlaakson Jäte on valinnut urakoitsijat tänä vuonna alkaviin jätteenkuljetuksiin
Mielipide: Presidentti toivotti siunausta. Miten kansa vastaa?
Jalankulkija kuoli Kotkassa tapahtuneessa liikenneonnettomuudessa
Poliisi: Vauhtihirmulla 141 km/h kuudenkympin alueella
Viinipullot saattavat kilistä markettien kauppakärryissä tulevaisuudessa myös Suomessa.
ADOBE STOCK
Viinit kauppaan – Enemmistö Kymenlaakson kansanedustajista purkaisi Alkon monopolia
Veli-Pekka Kelloniemi
Kuluvalla eduskuntakaudella julkisuudessa on puitu ajatusta Alkon monopolin murtamisesta ja viinien tuomisesta kauppoihin. Kaupallisesta näkökulmasta asiaa on puoltanut muun muassa Keskuskauppakamari, kun taas terveydellisestä näkökulmasta sitä ovat vastustaneet muun muassa THL ja Lääkäriliitto. Asiasta päättävät kuitenkin poliitikot. Ankkuri kysyi Kymenlaakson istuvilta kansanedustajilta, näin Tipattoman tammikuun lopumetreillä, mitä mieltä he asiasta ovat.
Juho Eerola ja Sheikki Laakso perussuomalaisista sekä Ville Kaunisto kokoomuksesta puoltavat vapaampaa alkoholipolitiikkaa. Sen sijaan Paula Werning sosialidemokraateista vastustaa sitä.
– Vaikka muuten olenkin konservatiivi, suhtaudun tähän kysymykseen liberaalisti, eikä minulla ole mitään sitä vastaan, että viinit saadaan kauppoihin. Asia on jossain määrin noussut esiin joka kaudella. Nousee varmasti myös tulevaisuudessa, sanoo Eerola.
– En kannata viinien myyntiä päivittäistavarakaupassa. Saatavuuden lisääminen lisää alkoholin aiheuttamia haittoja. Lisäksi valmistustaparajoitteesta luovuttiin vuoden 2018 alkoholilain uudistuksen yhteydessä, pelkkä viinien tuominen päivittäistavarakauppaan ei olisi mahdollista, vaan se koskisi samalla muitakin alle 15-prosenttisia juomia, muistuttaa Werning.
Alkoholin takia menetetyissä elinvuosissa sosioekonomiset ja alueelliset erot ovat suuria. Alkoholin terveyshaitat korostuvat Suomessa nimenomaan Kymenlaaksossa. Mitä asian hyväksi voisi tehdä?
– Käsitykseni mukaan tehdaspaikkakunnilla on ollut helpommin näitä ongelmia, jonka vuoksi Kymenlaakso näyttäytyy heikkona. En näe oikein muuta keinoa kuin sen, että taloudelliset elinolot paranevat. Ongelmalliset juo kuitenkin ja valistus ei heihin juurikaan vaikuta, pohtii Laakso.
Myös Kaunisto uskoo seudun elinvoiman ja työpaikkojen lisäämisen olevan paras keino estää näköalattomuudesta johtuvaa alkoholinkulutusta.
– Alkoholin kulutus on ollut laskusuunnassa, mutta ne ketkä ovat juoneet tähän asti reilummin, juovat nyt vielä enemmän. Monesti arjen ongelmat kertaantuvat, kun kohdataan kriisejä ja myös mielenterveydelliset ongelmat lisääntyvät. Näitä yritetään ratkoa alkoholin avulla. Riittävä moniammatilliseen yhteistyö ja varhaisen tuen palvelut ovat avainasemassa päihteisiin liittyvässä ennaltaehkäisevästä työssä, toteaa Werning.
Eerola puolestaan uskoo ongelman koskevan eniten nimenoamaan eläkeikäisiä ja Kymenlaakson ikäjakauman näkyvän tässä asiassa.
– Asia korjaantuu luonnollisesti ajan kanssa, kun pienemmät ikäluokat alkavat eläköityä, eivätkä ole enää niin huuruisia käyttäjiä kuin vanhempansa.
Päihteistä myös kannabiksen laillistaminen on kestoaihe julkisuudessa. Kymenlaakson kansanedustajat eivät lämpene ajatukselle.
– Nykymalli, jossa poliisilla on mietojen huumausaineiden kohdalla mahdollisuus käyttää ”pelisilmää” etenkin nuorten kohdalla on hyvä tapa toimia, toteaa Kaunisto.
– Käsittelimme eduskunnassa kansalaisaloitetta koskien kannabiksen käytön dekriminalisointia. Lukuisien asiantuntija kuulemisten jälkeen oma kielteinen kantani vahvistui entisestään, sanoo Werning.
Eerola kannattaa kannabiksen sallimista ainoastaan lääketieteellisessä käytössä.
Huumausaineiden lisääntynyt käyttö seudulla näkyy muun muassa siinä, että jo yli puolet rattijuopumuksista johtuu huumausaineista alkoholin sijaan.
Huumeiden saatavuuteen pitäisi puuttua Eerolan ja Laakson mukaan mm. poliisin resursseja lisäämällä.
– Nykyinen huumaisainepolitiikka ei ole kovinkaan hyvin onnistunut tavoitteessaan huumausainehaittojen vähentämisessä. Kannabiksen käyttäjien määrä on nousussa, kuten myös kokeilijoiden määräkin. Myös yhteiskunnan asenteet vaikuttavat tähän. Päihdepolitiikka vaatii tarkastelua ja moniammatillista yhteistyötä, toteaa Werning.
Kaunisto painottaa perheiden ja viranomaisten välistä ennalta ehkäisevää yhteistyötä.
– Suhtautuminen mietoihin huumeisiin on yleisesti länsimaissa keventynyt. Nuoret ovat aina saaneet vaikutteita maailmalta. Yhteistyö on tärkeintä. Ollaan läsnä, kuunnellaan ja ymmärretään nuoria ja heidän ajatuksia. Meillä on Suomessa valtavan fiksut nuoret.
Ministeri Sirpa Paatero (sd.) ei ehtinut vastata kysymyksiin määräaikaan mennessä.
(05) 210 4400
PL 140, 48101 Kotka
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.