Kotkan Satama Areenalla kesäkeskiviikkoisin Veranta-klubi
Harjun oppimiskeskus yhteistyöhön Vermon raviradan kanssa
Ensimmäiset sähköbussit Kotkaan kesän alussa
Joukkorahoituskampanja kerää rahaa liikunta- ja näkövammaisen Petran sähköpyörätuoliin
"Kouvolan monitoimiareena kiinnostaa laajasti"
Pekka Korpivaara vaatii Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkärin erottamista – Hyvinvointialue puolustaa johtajaylilääkäriä
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Kokoomuksen vappujuhla Kotkassa Sapokassa – Vihreiden Karhulan Jokipuistossa
Yritysten hankkeisiin on haettavissa miljoonia euroja EU-rahaa tänä vuonna
Wiinijuhlat Kuusankoskella
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Mielipide: Jatkosodan historiasta vielä hiukan lisää
Hitlerin joukot hyökkäsivät Neuvostoliittoon Barbarossa-suunnitelman mukaisesti 22.6.1941. Baltian lisäksi myös Pohjois-Suomen kautta NL:n eri kohteisiin kolme tuntia ennen NL:n suurhyökkäystä Suomeen. Suomen sodanjohto oli hankkeesta perillä, vaikka Suomi ei halunnutkaan sitoutua Saksan operaatioon.
Perusteluna lienee suvereeniteetin ja itsenäisyyden säilyttäminen ja olemassa olevien Suomen alueiden koskemattomuuden suojaaminen. Se perustui silloiseen Suomen sodanjohdon ja myös poliittiseen arvioon. Mielessä oli toki Neuvostoliitolle talvisodassa menetetyt ja Suomelta varastetut alueet ja niiden takaisin saaminen. Ne olivat myös rakasta kotimaatamme. Meiltä varastettua isänmaamme alueita! Halu alueiden takaisin saamiseen oli varmasti kovinkin suuri ja kansallinenkin haave. Joutuihan lähes puoli miljoonaa suomalaista varastetuilta alueilta evakkoon. Katkeruus ja viha oli helposti luettavissa ja kuultavissa ihmisten kasvoista ja puheista, vielä tänäkin päivänä muistot valtaavat sydämiä.
Hitler julisti maailmalle Suomen taistelevan “liitossa” – im Bunde – Saksan kanssa. Suomen johdolle Hitlerin julistus oli kiusallinen, koska Suomessa korostettiin alusta asti, että maa käy erillistä puolustussotaa ilman Saksan tavoitteita Neuvostoliittoa vastaan, itsenäisyytensä ja suvereeniteettinsa turvaamiseksi. Suomi ei todellakaan halunnut sotaan Neuvostoliittoa vastaan, mutta pakotettuna joutui silti siihen Neuvostoliiton puna-armeijjan hyökätessä suurhyökkäyksella monella rintamalla Suomea vastaan.
Toisaalta ilman Saksan apua Suomi olisi voinut menettää itsenäisyytensä ja joutua kokonaan miehitetyksi Neuvostoliiton hallinnoimaksi Balttian maiden kaltaiseksi vasaalivaltioksi, joten Suomen ja Saksan välisellä liittoutumalla saatoi olla suurikin merkitys Suomen itsenäisenä valtiona säilyttämisen kannalta. Kaikki kiitos kuuluu silloiselle sodanjohdolle ja myös Suomen puolustukseen osallistuville valtionjohdolle, puolustusvoimille, taistelijoille, lotille ja veteraaneille sekä liittolaille. Kaikille itsenäisyytemme pelastajille.
Saimme säilyttää itsenäisyytemme, mutta henkilökohtaisesti olen vieläkin katkera siitä, että Suomi menetti jo talvisodassa mm. ulkosaaret ja sen myötä myös isoisäni syntymä- ja kotisaaren, Tytärsaaren. Se oli edesmenneen isoisäni koti ja elinkeino, sekä tulevaisuus. Menetys on vielä tänäkin päivänä sydäntä särkevää. Juureni oli tuhonnut edesmennyt Neuvostoliitto! Suurten menetysten takaiisin saaminen on mahdotonta, joten tuska ja katkeruus jatkuu sukupolvelta toiselle vielä pitkään. Muistona Tytärsaaressa on vain tuhottuja rakennuksia, lähinnä vain kivijalkoja, tuhottu kalmisto, sortunut kirkko ja helvetinmoinen jäteöljyallas hiekkadyynien harjalla, josta vesisateella jäteöljy hiljalleen valuu Suomenlahteen. Vanhasta satamasta johtaa jäteöljyputki altaaseen, johon on Neuvostoliitto vuosikymmenet pumpannut jäteöljyjä aluksista.
Yksi tärkeimmistä syistä, miksi olen kiinnostunut historiasta ja ennen kaikkea sotahistoriasta, on verenperintö ja ulkosaarien varastamiseen johtaneet syyt, sekä todellinen historiankuku. Ei niinkään Youtube-videot tai muu sosiaalisessa mediassa olevat vääristetyt historian narratiiviset kertomukset. Puhumattakaan Venäjän propagandasta.
Esimerkiksi Venäjällä Koiviston suomalaisten sodassa kaatuneiden sankarihautojen häpäisy ja hautausmaan merkitseminen natsitunnuksilla, sekä muistolaattojen varastaminen edustaa juuri sellaista barbaarimaisuutta, jota ei kenenkään tarvitse sietää. Siinä menee se raja millaiseen historiaan mikäkin asia voi perustua ja mikä onkaan sen todellinen historian kulku. Harkinnan tekee jokainen, joka uskoo totuuteen tai sitten propagandaan, sekä valheisiin. Valitettavasti sellaisiakin ihmisiä löytyy, jotka uskovat siihen toiseen. Propagandaan ja valheisiin.
Alpo Jäppinen
Kotka
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.