Anjalassa ja Voikkaalla torjutaan vieraskasveja talkoilla
Missä ammut on?
Kansanmusiikki raikaa Kymenlaaksossa
Kädet saveen ja kuplivaa lasiin
Wiipurintien markkinat vie jälleen keskiajan tunnelmiin
Positiivisin kotkalainen 2025 finalistit julkaistu
Kouvolan kaupunki tarkistaa kiinteistörajoja ja rajamerkkejä
Tapio Heino jäi eläkkeelle mutta ei vielä kiikkustuoliin
K-Market Hovinsaari saa uuden kauppiaan
Kotkassa maan kolmanneksi parhaat hampurilaiset – Kouvola sijalla viisi
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Mielipide: Oppivelvollisuuden laajentaminen ei poista ongelmia
Mitä laajennettu oppivelvollisuus käytännössä tulee tarkoittamaan ja mitä velvollisuuksia se tulee kunnille lisäämään? Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2021. Rahanmenoa se ainakin lisää kunnille, ja se kuinka paljon valtio kunnille tästä hyvittää, on jäänyt hyvin epäselväksi. Ajatus on toki kaunis, monin kohdin erinomainen. Hyvältähän se kuulostaa, että kaikille tarjotaan ilmainen toisen asteen opiskelupaikka, samoin ilmaiset kirjat, ruokailut yms. Eivät toki ilmaisia kunnille ja veronmaksajille, mutta silti hyviä ja kannatettavia asioita ehdottomasti, jos...
Ja se iso JOS, eli kuinka paljon tämä oikeasti auttaa niitä nuoria, jotka eivät halua mennä syystä tai toisesta opiskelemaan peruskoulun jälkeen. Estääkö pakko syrjäytymisen? Pakotetaanko nuori hakemaan jollekin ammattioppilaitoksen linjalle, jonne hänellä ei ole kiinnostusta. Linjalle, johon näissä tapauksissa yleensä heikolla todistuksella varustettu nuori sitten sattuisi pääsemään. Mikä on motivaatio opiskella, jos ei halua?
Ammatillisessa oppilaitoksessa ainakin aiemmin poissaoloihin kiinnitettiin huomiota ja kurssista sai helposti hylätyn jo pienellä määrällä poissaoloja. Aletaanko niitä katsoa läpi sormien, jotta saataisiin nuori koulusta läpi keinolla millä hyvänsä, välittämättä siitä, onko suoritteita kertynyt tarpeeksi? Vai pitääkö kursseja uusia uusimisen perään ja koulun kirjoilla pysyä täysi-ikäisyyteen asti vaikka väkisin, ilman että nuorta juuri koulussa näkyy? Näin saataisiin lain kirjain täytettyä, oppilaitoksille suorituksia ja tilastot näyttäisivät hyvältä. Ja lystin maksaisivat veronmaksajat. Erotetaanko nuori oppilaitoksesta jos opiskelu ei suju? Jos erotetaan niin mitä sitten tapahtuu?
Nuorella on oppivelvollisuus mutta ei opiskelupaikkaa? Onko kaupungilla resursseja ottaa koppi tällaisistä nuorista ja järjestää heille mielekästä tekemistä, vai onko sitä uudistuksessa edes mietitty? Perustetaanko uusia työpajoja alaikäisille, joilla ei ole opiskelupaikkaa? Millä heidät sinne pakotetaan jos opiskelukaan ei maistu? Etsivän nuorisotyön resurssit eivät varmasti riitä tälläiseen asiakasmäärän nousuun, ja täyttyykö tuo oppivelvollisuuden suorittamisen määritelmä jos nuori on jossain työpajassa tekemässä opiskelua korvaavaa työharjoittelua täysi-ikäisyyteen asti?
Omassa työssäni huostaanotettujen nuorten parissa tämä asia tulee päivittäin esiin, kun pohdimme nuorten elämää peruskoulun jälkeen.
Rajallisia resursseja pitäisi sijoittaa näiden syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen, ohjaamiseen ja eteenpäin potkimiseen tuon hankalan elämänvaiheen yli, jolloin kaikki myllertää niin mielessä kuin ruumiissa. Nyt ongelmat yritetään ratkaista luomalla kallis pakko. Ja jokainen murrosiän kokenut tietää, että pakko on harvoin se paras keino. Pakottaminen ei kuulu tähän päivään eikä korjaa sitä ongelmaa, miksi 16 prosenttia nykynuorista ei suorita toisen asteen ammattitutkintoa.
Mikko Jaanu (ps.)
kuntavaaliehdokas
Kouvola
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.