Sote-jär­jes­tö­jen ra­hoi­tus­ta lei­ka­taan ko­val­la kä­del­lä ja vai­ku­tuk­set nä­ky­vät myös Ky­men­laak­sos­sa.

Pai­kal­li­nen yh­dis­tys voi pi­tää ta­lou­ten­sa kun­nos­sa ja toi­mia vas­tuul­li­ses­ti, mut­ta se­kään ei pär­jää yk­sin. Mei­dän toi­min­ta pe­rus­tuu pit­käl­ti va­paa­eh­tois­ten ih­mis­ten pa­nok­seen, hank­keen mah­dol­lis­ta­en yh­den työn­te­ki­jän palk­kauk­sen. Va­paa­eh­toi­set an­ta­vat ai­kaan­sa, osaa­mis­taan ja omia ko­ke­muk­si­aan mui­den hy­väk­si.

Mie­li ry jou­tuu leik­kaus­ten ta­kia vä­hen­tä­mään toi­min­taan­sa mer­kit­tä­väs­ti: 13 työn­te­ki­jää ir­ti­sa­no­taan ja usei­den mui­den työn­te­ki­jöi­den työ­ai­kaa tai teh­tä­viä muu­te­taan. Tämä nä­kyy mm. ikäih­mis­ten ja nuor­ten mie­len­ter­veyt­tä tu­ke­vas­sa työs­sä, sekä jä­se­nyh­dis­tys­ten ja va­paa­eh­tois­ten saa­mas­sa tu­es­sa.

Mei­tä tämä huo­les­tut­taa. Va­paa­eh­toi­sil­ta ei voi odot­taa, et­tä he paik­kaa­vat jat­ku­vas­ti am­mat­ti­lais­ten vä­he­ne­vää työ­pa­nos­ta. Va­paa­eh­tois­työ ei pyö­ri it­ses­tään. Se tar­vit­see ym­pä­ril­leen ih­mi­siä, jot­ka kou­lut­ta­vat, neu­vo­vat ja pi­tä­vät huol­ta sii­tä, et­tä myös va­paa­eh­toi­sil­la on joku, jon­ka puo­leen kään­tyä.

Vaik­ka em­me pai­kal­li­ses­ti voi rat­kais­ta val­ta­kun­nal­li­sia ra­hoi­tus­pää­tök­siä, voim­me vai­kut­taa sii­hen, kuin­ka vah­va­na alu­eem­me jär­jes­tö­toi­min­ta säi­lyy. Pai­kal­li­syh­dis­tys­ten toi­min­ta ra­ken­tuu jul­ki­sen ra­hoi­tuk­sen li­säk­si ih­mi­sis­tä, jot­ka ha­lu­a­vat omal­la pa­nok­sel­laan pi­tää tär­ke­ää toi­min­taa elos­sa.

Jä­sen­mak­sut ovat yleen­sä koh­tuul­li­sia: usein pu­hu­taan kym­me­nis­tä eu­rois­ta vuo­des­sa. Yk­sit­täi­sel­le ih­mi­sel­le sum­ma voi ol­la pie­ni, mut­ta yh­dis­tyk­sel­le niil­lä on suu­ri mer­ki­tys. Jä­se­nek­si liit­ty­mi­nen ei tar­koi­ta, et­tä si­tou­dut va­paa­eh­tois­työ­hön tai ko­kouk­siin. Jo jä­se­nyys it­ses­sään on tapa osoit­taa, et­tä pai­kal­li­sel­le työl­le on tar­vet­ta ja sen ha­lu­taan jat­ku­van.

Sote-jär­jes­tö­jen roo­li on tun­tu­nut mo­nil­ta unoh­tu­neen: nämä pi­tä­vät yl­lä toi­min­taa, joka täy­den­tää jul­ki­sia pal­ve­lu­ja, tar­jo­aa ih­mi­sil­le koh­taa­mi­sia, ver­tais­tu­kea ja mah­dol­li­suu­den pääs­tä mu­kaan yh­tei­söi­hin.

Jär­jes­tö­toi­min­taa on help­po pi­tää it­ses­tään­sel­vyy­te­nä kun se toi­mii. Sii­tä kan­nat­taa pi­tää kiin­ni nyt, en­nen kuin on myö­häis­tä.

Mie­li Kot­kan seu­dun mie­len­ter­veys ry:n hal­li­tuk­sen puo­les­ta,

Em­mi In­berg

Mie­li Kot­kan seu­dun mie­len­ter­veys ry:n pu­heen­joh­ta­ja