Rauhan viesti -kevätkonsertti Ukrainan hyväksi Myllykosken kirkossa
Mielipide: Ratamon yöpäivystyksen lopetus – säkillä valoa pirttiin ja pimeää ulos
Hyvinvointialueen palvelulautakunta: Elimäen, Jaalan ja Miehikkälän terveysasemat lakkautetaan
Mielipide: Kok–PS-hallitus vastaa Kouvolan yöpäivystyksen kohtalosta
Pääesiintyjänä tuplatohtori Loviisasta
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Pekka Korpivaara vaatii Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkärin erottamista – Hyvinvointialue puolustaa johtajaylilääkäriä
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Mauno kutsuu kävelylle hyvä asian puolesta
Wiinijuhlat Kuusankoskella
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
-Olen saanut tehdä paljon hienoja rooleja, näyttelijä Eeva Hautala kiittelee. -Mikä olisi vielä tekemättä, siihen en osaisi edes vastata.
Kuvat: Teija Piipari
Eeva Hautala kaipaa yleisön eteen
Teatterissa tapahtuu, mutta katsojille ovet pysyvät kiinni, harmittelee näyttelijä.
Teija Piipari
Tänään lauantaina Kotkan kaupunginteatterin kabinetissa ankka oppii uimaan.
Jos ei olisi tätä pirullista koronaa, yleisö pääsisi seuraamaan, kuinka kaikki tapahtuu. Kuinka tyttö kohtaa onnettoman ankan, joka uimataidottomana pelkää vettä – ja sehän on huono yhdistelmä. Silloin ei uskalla sukeltaa ruokaansa lammikon pohjasta kuten muut lajitoverit, vaan nälkäisenä päätyy varastamaan tytön eväskorista herkkuja.
Sitten tapahtuu hyvää: ankka ystävystyy tytön kanssa, tyttö rohkaisee ja opettaa ankkaa, ankka oppii uimaan ja siitä tulee muiden ankkojen kaltainen, kykenevä kalastamaan – ja sen myötä onnellinen.
Onnellinen ankka on yksi teatterin Ulos laatikosta -projektia, joka taas on yhden päivän festivaali. Erityistä projektissa on se, että näyttelijät ovat itse saaneet vapaasti valita mitä osaamistaan haluavat hyödyntää ja minkälaisen esityksen valmistaa.
Koska teatteria tehdään yleisölle, alkuperäinen ajatus oli tietysti, että festariväki kiertää teatteritalossa katsomassa eri esityksiä. Mutta näinhän homma ei nyt mene, vaan näyttelijät ovat omassa kuplassaan ja katsovat toistensa aikaansaannoksia. Projektin ensi-illat ovat tänään. Onnellisen ankan lisäksi muita Ulos Laatikosta -projekteja ovat muun muassa livekuunnelma Kymenlaaksonkatu 23 sekä kaksi erilaista musiikki-esitystä kahden eri bändin, The Backyard Club & Eagles Without Wings, voimin.
Onnellinen ankka on Eeva Hautalan ja Osku Haaviston yhteinen projekti, joka mahdollisesti striimataan. -Striimaukset ovat minulle uutta, ja se vähän jännittää, Hautala myöntää.
Pienille lapsille suunnatun Onnellisen ankan ankka on Osku Haavisto. Tyttöä esittää Eeva Hautala. Näytelmän tiimoilta suunnitellaan yhteistyötä Lasten kulttuurikeskuksen kanssa.
Hautalan mukaan Onnellinen ankka päätyi Ulos laatikosta -projektiin, koska hän halusi tuottaa lapsille samanlaisen elämyksen, kuin mitä itse oli aikanaan saanut kokea.
– Jo pelkän Alfred J. Kwakin [japanilainen piirrossarja] katsominen ja sen maailmaan uppoaminen lauantaiaamuisin oli ihanaa. Kun sai pyjamassa kaakaomuki kädessä ja paahtoleipä lautasella seurata ankkaa telkkarista. Oskun kanssa ryhdyimme sitten tekemään ankkaa tänne Kotkaan, Hautala kertoo.
Näyttelijä Eeva Hautala, 36, muutti Kotkaan elokuussa 2017. Edellinen työpaikka oli Rovaniemen kaupunginteatterissa. Hautala oli ollut siellä neljän vuoden kiinnityksellä.
– Halusin kohti uusia haasteita ja lähemmäs Helsingissä asuvia perheenjäseniä ja ystäviä, hän juttelee koronamaskinsa takaa. – En ollut ikinä käynyt Kotkassa, mutta olin kuullut paljon hyvää tästä teatterista, sen meiningistä, ilmapiiristä ja omistautuneisuudesta. Kun tuli paikka hakuun, hain ja ilokseni sen sain.
Tuolilla istuva Hautala ojentelee jalkojaan. Onnellisen ankan harjoitukset ovat tältä iltapäivältä loppuneet, ja aluksi onneton ja lopuksi onnellinen ankka Osku Haavisto on päästetty vaappumaan tauolle.
– Kun ei ole esityksiä, on vapaa-aikaa enemmän, mutta myös enemmän aikaa harjoitella. Tykkään kävellä luonnossa, metsä on minulle rauhoittumisen paikka. Harrastan myös kuntosalia. Syksyllä aloitin Sapokassa säännölliset avantouinnit. Kotini on lähellä teatteria. Olen nyt vahvasti täällä ja viihdyn hyvin, Hautala kertoo elämästään Kotkassa.
Helsingissä syntynyt Eeva Hautala tiesi "jo tosi tosi pienenä" haluavansa näyttelijäksi. Edesmenneen isän puoleisen suuren suvun perinteisessä joululehdessä kysyttiin lapsilta, mikä sinusta tulee isona. Näyttelijä, kertoi 5-vuotias Eeva.
– Kun olin lapsi, minulle luettiin tosi paljon. Minulla oli 44 erilaista barbia, ja kirjoitin pikkuveljelle kirjaa. Elin vahvasti tarinoiden ja satujen kautta. Ja kun pääsin katsomaan baletti-, teatteri- ja oopperaesityksiä, olin hyvin lumoutunut.
Sisälle näytelmien maailmaan Eeva Hautala pääsi Brysselissä Belgiassa, jonne perheen vei äidin työ. Seitsemänvuotias Eeva aloitti opintiensä Skandinaavisessa koulussa. Perheen palattua hetkeksi Suomeen hän kävi 3–6.luokat Itäkeskuksen ala-asteella, kunnes tuli taas lähtö Belgiaan ja yläasteelle Brysselin Eurooppa-kouluun.
– Koulussa oli näytelmäkerho ja intohimoinen opettaja sen vetäjänä. Kerhossa viimeistään ymmärsin, etten halua tehdä mitään muuta kuin olla näyttämöllä, Hautala hymyilee. – Päätin, että menen sitä kohti, että minusta todella tulee näyttelijä.
-Haaveilen normaaliajasta ja pääsystä katsomaan teatteria. Kun minulla on vapaata, ajan usein Helsinkiin katsomaan esityksiä, Onnellisen ankan tytön rooliasussa poseeraava Hautala sanoo.
Eeva Hautala kirjoitti ylioppilaaksi Eurooppa-koulusta, haki yliopistoon Englantiin ja pääsi sisään. Teatteritaiteen maisteriksi hän valmistui lontoolaisesta Royal Hollowaysta. Vaikka olikin käynyt koulunsa suurimmaksi osaksi ulkomailla, sanoo Hautala isoimman haasteensa opiskelujen aikana olleen esseet, joita piti kirjoittaa vieraalla kielellä ja etsiä niihin lähdekirjallisuutta.
– Vaikka olin tottunut pienestä asti vieraisiin kieliin, niin itsensä ilmaiseminen eri kielellä kuin omalla äidinkielellä oli minulle haastavaa.
Hautalan kakkoskieli on ranska, jota hän opiskeli Brysselissä. Englanti tulee kolmantena ja ruotsi neljäntenä.
– Eurooppa-koulussa meillä oli ihan mieletön suomen kielen opettaja, kiitän häntä vieläkin. Jotta opit muita kieliä, on sinun osattava oma äidinkieli hyvin.
Saatuaan näyttelijän paperit Hautala jäi Lontooseen. Hän haki apurahoja ja teki opiskelukaverinsa kanssa erilaisia projekteja, kunnes puolentoista vuoden kuluttua jätti kaiken taakseen ja lähti silloisen poikaystävänsä kanssa kolmeksi kuukaudeksi Amerikkaan.
– Olin palaamassa takaisin Englantiin, kun äitini houkutteli minut vähäksi aikaa Suomeen. Se oli häneltä viisas veto. Ei ollut tietoinen päätös minulta jäädä tänne, mutta niin ne vaan vuodet vierivät ja täällä yhä ollaan. Lontoossa on ihania ystäviä ja ihan mieletön teatterimaailma esityksineen ja puitteineen. Olen palannut sinne noin kerran vuodessa, yleensä pääsiäisenä, mutta koronan takia olen käynyt viimeksi vuonna 2019. Sain liput Hamilton-musikaaliin. Se oli ihan mieletön.
-Iltoihin on tullut lisää vapaa-aikaa, kun ei ole esityksiä, Hautala toteaa.
Koronavirus on laittanut elämän monin tavoin uusiksi. Niin myös Eeva Hautalan. Hän selailee kännykkäänsä ja etsii, milloin on viimeisen kerran ollut lavalla yleisön edessä.
Se oli lauantai 28.11.2020. Esitys oli Korkkarit Goes Euroviisut ravintola Kairossa.
– Sinne sai ottaa vain 50 ihmistä. Kaikki esitykset olivat loppuunmyytyjä ainakin jouluun asti. Mutta sitten ne piti perua.
Hautala palauttaa mieliin viime vuoden kevään, jolloin teatteriesitykset stoppasivat. Teatteri sulki ovensa, osa väestä joutui kolmeksi viikoksi lomautetuksi. Elokuussa kausi pääsi käynnistymään, kunnes tuli marraskuun viimeinen lauantai. Arki teatterissa kuitenkin jatkui. Hautalalla alkoivat Minna Canthin Anna Liisan harjoitukset joulukuussa, ensi-ilta oli merkitty helmikuulle 2021. Se jouduttiin pitämään talon sisäisenä, yleisöensi-ilta on ensi syksynä, toivottavasti.
– Sikäli nyt on ollut toiveikas olo, että on saanut tulla työpaikalle ja voinut jatkaa harjoituksia. Tätä työtä tehdään yleisölle, ja kun yleisö katoaa, on omituinen ja tyhjä olo. Odotan päivää, jolloin saa ottaa maskin naamalta, avata kaikki ovet ja huutaa, että täällä ollaan, tulkaa katsomaan. Valtavasti hienoja juttuja on teille valmiina.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.