Tei­ja Pii­pa­ri

– Ak­ku­ja ei vie­lä saa­da, ke­vääm­mäl­lä kyl­lä, Erik Kaar­lam­pi sa­noo säh­kö­pyö­rän­sä kans­sa näy­til­le tul­leel­le asi­ak­kaal­le.

Kaar­lam­pi on tuo­re yrit­tä­jä. Hän ava­si Er­kan pyö­rä­huol­ton­sa muu­ta­ma viik­ko sit­ten Kou­vo­laan Kuu­san­kos­ken kes­kus­taan, en­ti­seen Pos­tin ta­loon Ky­men­laak­son­ka­dul­le.

Erik Kaar­lam­pi, 49, on viih­ty­nyt pol­ku­pyö­rien pa­ris­sa pik­ku­po­jas­ta. Hän oli 8-vuo­ti­as, kun in­nos­tui kil­pa­pyö­räi­lys­tä, ja ”kil­pai­li to­sis­saan” ai­na kol­me­kymp­pi­sek­si. Ikä­vuo­sien 20–30 ai­ka­na SM-mi­ta­lei­ta ker­tyi yh­teen­sä nel­jä.

– Kym­me­nen vuo­den ai­ka­na ajoin kaik­ki maas­to­pyö­rä­kil­pai­lut, mitä vaan Suo­mes­sa oli. Kil­pai­lin ul­ko­mail­la­kin, mut­ta mis­tään kan­sain­vä­li­ses­tä täh­ti­pyö­räi­li­jäs­tä ei mi­nun koh­dal­la­ni voi pu­hua. Tie­dän ta­so­ni, Kaar­lam­pi sa­noo ja hy­myi­lee.

Erik Kaar­lam­pi oli 16-vuo­ti­as, kun hän meni op­pi­po­jak­si Veik­ko-isän­sä pyö­rä­kor­jaa­moon Kou­vo­lan Kaup­pa­lan­ka­dul­le vuon­na 1992. Siel­lä vie­räh­ti 19 vuot­ta, sii­hen as­ti, kun isä jäi eläk­keel­le.

– Mie­tin sil­loin, avai­sin­ko oman kor­jaa­mon, mut­ta en vie­lä us­kal­ta­nut. To­te­sin, et­tei­vät pau­kut rii­tä.

Erkan pyörähuolto palvelee asiakkaita arkisin kello 9-18.

Vuon­na 2011 Erik Kaar­lam­pi pää­si töi­hin KT-Spor­tin huol­toon Kuu­san­kos­kel­le ja sen lo­put­tua hy­vän ys­tä­vän­sä Esa Ti­ai­sen pyö­rä­liik­kee­seen me­kaa­ni­kok­si vuon­na 2017. Kun Ti­ai­nen vii­me vuon­na lait­toi pil­lit pus­siin, al­koi Kaar­lam­pi poh­tia, joko pau­kut riit­täi­si­vät­kö oman kor­jaa­mon pe­rus­ta­mi­sek­si.

– Vii­me ke­säs­tä as­ti mie­tin päi­vit­täin asi­aa. Sain kan­nus­tus­ta, ja vaik­ka ajat ovat ko­vat, pää­tin läh­teä ko­kei­le­maan. Apua olen saa­nut isäl­tä, ys­tä­vil­tä ja Kin­nos­ta.

Kaar­lam­pi kor­jaa ja huol­taa kai­ken­lai­sia pol­ku­pyö­riä yh­des­sä työn­te­ki­jän­sä Jes­se Ah­ti­sen kans­sa. Myyn­nis­sä on tar­vik­kei­ta ja esil­lä alaan liit­ty­vää van­haa rek­vi­siit­taa.

– Li­säk­si ai­on ot­taa myyn­tiin mal­til­li­sen mää­rän uu­sia yleis­fil­la­rei­ta, mut­ta säh­kö­pyö­riä en ai­na­kaan lä­hi­tu­le­vai­suu­des­sa. Toki huol­lam­me nii­tä.

Näin tal­vel­la kak­sik­koa työl­lis­tä­vät myös suk­sien voi­te­lut ja luis­ti­mien te­roi­tuk­set.

En­sim­mäis­ten viik­ko­jen ajan pyö­rä­huol­lon ovi on käy­nyt kii­tet­tä­väs­ti, vaik­ka kuu­min se­son­ki al­kaa­kin vas­ta maa­lis­kuun puo­li­vä­lis­sä ja kes­tää kol­me kuu­kaut­ta.

– On hy­viä päi­viä ja on huo­no­ja päi­viä. Se­son­ki sen sit­ten näyt­tää, kuin­ka tämä liik­keel­le. 80–100 pyö­rää pi­tää tul­la, et­tä pär­jää taas hil­jai­sem­man ajan, eli kes­ki­ke­sän ja tal­ven.

Kaar­lam­pi viih­tyy yhä fil­la­rin sa­tu­las­sa.

– Pyö­räi­len har­ras­tus­mie­les­sä. 200 ki­lo­met­rin lenk­kei­hin en enää pys­ty, mut­ta pyö­räi­len esi­mer­kik­si työ­mat­kat. Sii­nä ker­tyy kah­dek­san ki­lo­met­riä suun­taan­sa, Es­ko­lan­mä­es­sä asu­va yrit­tä­jä ker­too.