Mielipide: Faktat puhuvat yöpäivystyksen puolesta
Sadun lumoa Kimaran keväässä
Mielipide: Hyvä bisnes perustuu luonnon ylläpitämiseen
Rauhan viesti -kevätkonsertti Ukrainan hyväksi Myllykosken kirkossa
Mielipide: Ratamon yöpäivystyksen lopetus – säkillä valoa pirttiin ja pimeää ulos
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Pekka Korpivaara vaatii Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkärin erottamista – Hyvinvointialue puolustaa johtajaylilääkäriä
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Tykkimäen huvipuiston kesän uutuuslaite kohoaa 38 metriin
Wiinijuhlat Kuusankoskella
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Koiraharrastushallin yrittäjä Mikko Elomaa piipahti katsomassa, kun avustajakoirakouluttaja Hannele Rossinen treenaa Otsoa. Labradorinnoutajasta tulee isona avustajakoira, joka muun muassa avaa ovia ja laittaa pyykkiä koneeseen.
Kuvat: Teija Piipari
Koirista tuli Mikolle unelmatyö
Kotkalainen Mikko Elomaa pyörittää koiraharrastushallia ja opiskelee koirahierojaksi.
Teija Piipari
Kieliluulihas, epäkäslihas, hartialihas, selkälihas.
Ja sama litania latinaksi.
Mikko Elomaa, 55, istuu uutukaisen koiraharrastushallinsa toimistossa Jokirannantiellä Kotkan Kyminlinnassa. Pöydällä on läppäri avoinna ja käsissä moniste koiran lihaksistosta. Koirapalvelualan yrityksen nimeltä Okkim Dog Oy vaimonsa kanssa perustanut Elomaa paitsi pyörittää hallia, myös opiskelee koirahierojaksi. Opinnot Tampereen koirahierojakoulussa alkoivat tammikuussa, lokakuun lopussa olisi tarkoitus valmistua.
– Jo pelkästään päälihaksia on neljäkymmentä, katsoo hän paperia ja puistelee päätään. – Mutta luut ja lihakset on osattava, se on selvä.
Kotkansaarella syntynyt, 2000-luvun alkupuolella Kymin puolelle muuttanut Mikko Elomaa on viimeisen päälle koiraihmisiä. Innostus karvaisiin ystäviin on perua lapsuudesta. Ensin perheessä oli bokseri. Tämän jälkeen isä toi kotiin rottweilerin.
– Se oli minun puoleltani rakkautta ensi silmäyksellä. Päätin, että aikuisena otan itsekin rottweilerin, Elomaa muistelee.
Ja niin siinä kävi. Ensimmäinen oma oli Beni. Sen jälkeen tulivat Milla sekä Torsti. Tällä hetkellä Elomaan uusperheessä ovat miehen rottweilerit Edu, 9, ja Tito, 3, sekä "emännän" pitkäkarvaiset colliet, Niki, 13, ja Stella, 9.
Seinällä on valokuvataulu, jossa Tito suorittaa kilpailutehtävää turkulaisen metsän siimeksessä.
– Titon kanssa treenaan ja kilpailen. Edu on jo leppoisilla eläkepäivillä.
Rottweiler on rotu, jolla on huono maine, tietää Elomaa. Se vähän harmittaa.
– Rottweiler on lempeä ja ystävällinen, mutta vaatii tietysti koulutusta ja johtajuutta. Rottweiler ajattelee omilla herneillään, aivoillaan, on fiksu koira.
Perheen hännänheiluttajat tulevat hyvin toimeen keskenään, Elomaa kertoo.
– Koira on laumaeläin, viihtyy porukassa. Nyt koiria on neljä, parhaimmillaan niitä on ollut yhtä aikaa viisi.
Ihmislapsia, kaikki jo aikuisia, pariskunnalla on yhteensä neljä edellisistä liitoista.
-Koiran kanssa tulee liikuttua ja ulkoiltua. Tämän Titon kanssa myös kilpailemme.
Mikko Elomaa hankki leipänsä parinkymmenen vuoden ajan metallialalla muun muassa laitosputkimiehenä. Työ kävi mahdottomaksi allergian takia, joten Elomaa otti uuden suunnan ja opiskeli Ekamissa lähihoitajaksi. Hän ehti työskennellä lähes 10 vuotta mielenterveys- ja päihdetyönohjaajana Kotkan A-klinikalla, kunnes toiminta siirrettiin Kouvolaan.
– Olin ajatellut, että työ A-klinikalla on eläkevirkani. Toisin kävi. Kotkassa ei ollut töitä enää tarjolla, joten piti miettiä, että mitähän seuraavaksi. Syksyn olin kaupungilla määräaikaisissa hommissa maahanmuuttajien parissa.
Mielessä alkoi kyteä pitkäaikainen haave liittää harrastus työelämään tavalla, että siitä saisi myös elannon. Hän on ollut palveluskoiraharrastaja vuodesta 1995 ja käynyt sekä koirankouluttaja- että koulutusohjaajakurssin. Omien rottweilereiden kanssa on tullut harrastettua myös henkilöetsintää ja kilpailtua piirin- ja Suomen mestaruustasolla.
Haave alkoi konkretisoitua reissulla Hyvinkään koirauimalassa.
– Siellä emännän kanssa juttelimme, että tällainen olisi hyvä saada Kotkaankin. Asia eteni niin, että tilat oli jo katsottu, ja allaskin melkein, mutta sitten alkoivat kustannukset hurjasti nousta. Totesimme, että riskit ovat liian suuret. Ja koska kyseessä oli vesielementti, olisi se tiennyt sitä, että minun olisi pitänyt olla paikalla koko ajan varmistamassa, etteivät koirat esimerkiksi putoile ominpäin altaaseen.
Suunnitelma koirien uimalasta piti hylätä, mutta uusi idea odotti jo nurkan takana – tai pitäisikö sanoa lenkkipolun varrella:
– Olin lenkkeillyt tästä ohi ja aloin kysellä tilojen perään, Elomaa nyökyttelee ympärilleen. – Tein omia laskelmia ja laskelmia yhdessä Cursorin kanssa siitä, että olisiko tämä kannattavaa. Lopputulos oli, että pienelläkin katteella tässä tultaisiin omilleen. Työn sesonkia on talvi, ja se tiedetään, että tuleva kesä on tiukkaa, kun en vielä opiskelijahierojana voi ottaa täyttä maksua. Mutta ensi talvena pitäisi olla ihanteellinen tilanne, kun olen jo valmistunut ja voin hieroa, ja muu porukka menee tuolla hallissa. Kyllä minä tässä unelma-ammatissa nyt olen.
Puolilämpimässä 150 neliön suuruisessa hallissa voi harjoitella ympäri vuoden. Halli on kokonaisuudessaan aina vuokraajan käytössä, ja se takaa työskentelyrauhan treeneihin, koulutuksiin ja seminaareihin. Yrittäjä kehuu alustaa, kotimaista tekonurmea, joka on joustava ja tassuystävällinen sekä koirille että ohjaajille. Seinällä on kaksi suurta peiliä, joista voi tarkastella koiran asentoa. Peilit saa myös peitettyä verhoilla.
– Palveluskoirat harjoittelevat tottelevaisuutta, koiranäyttelyyn osallistujat kehäkäyttäytymistä. Sitäkin on kysytty, että voiko täällä harrastaa koiratanssia. Periaatteessa hallia voi vuokrata ihan mihin vaan, mutta koirapuisto tämä ei ole, eli ei vapaata juoksentelua. Säännöissä on myös pissasakko. Koirat pitää pissattaa ulkona ennen sisälle tuloa, mutta jos hallissa käy vahinko, ja siitä minulle sanotaan, niin putsaan enkä sakota.
Okkim Dogin vuokraamissa tiloissa on aiemmin ollut Tielaitoksen varikko ja koiraharrastushallin paikalla asentajien verstas.
Oven koirahalliin avaa avustajakoirakouluttaja Hannele Rossinen. Vierellä on hihnassa avustajakoiraoppilas, labradorinnoutaja Otso. Mikko Elomaa jää hetkeksi seuraamaan harjoittelua.
– Olen todella iloinen, että Kotkassa on nyt tällainen paikka. Olemme täällä nyt ensimmäistä kertaa, Rossinen kertoo.
Avustajakoirayhdistys ry:n omistaman Otson koti on Hannele Rossisen luona. Kun Otso joskus tulevaisuudessa läpäisee luonnetestin, sille etsitään tuleva käyttäjä, jonka kotiin koiraa ruvetaan istuttamaan.
– Silloin Otso muun muassa avaa ovia, nostaa tavaroita, laittaa ja sammuttaa valoja, pistää pyykkiä koneeseen, kouluttaja luettelee.
– Taitaa oppia kaikkea muuta paitsi ruoanlaittoa, Elomaa hymyilee.
Mikko Elomaan käsittelyyn on päässyt oma Tito-koira. – Voin sanoa, että olen unelma-ammatissani. Koirat kulkevat mukanani tänne, treenaan ja lenkitän niitä, ja kun valmistun koirahierojaksi, hieron tietysti omatkin.
Tito ampaisee ulos koirahäkista ja köllähtää selälleen lattialle peitteen päälle. Luvassa on hetki hemmottelua hieronnan merkeissä.
Tässä ja nyt on hyvä olla, kosketuksissa toisiin, niin koiran kuin isännän.
– Jossain vaiheessa varmaan tulee eteen, ettei ole enää koiraa, mutta näiden nykyisten jälkeen tulee vielä ainakin yhdet, Elomaa juttelee. – Koiran lopettaminen on vaikeaa, harvoin se kuolee kotiin. Mutta aina olen ajatellut, että koiralla on ollut hyvä elämä, nyt sen kärsimysten on loputtava.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.