Anjalassa ja Voikkaalla torjutaan vieraskasveja talkoilla
Missä ammut on?
Kansanmusiikki raikaa Kymenlaaksossa
Kädet saveen ja kuplivaa lasiin
Wiipurintien markkinat vie jälleen keskiajan tunnelmiin
Positiivisin kotkalainen 2025 finalistit julkaistu
Kouvolan kaupunki tarkistaa kiinteistörajoja ja rajamerkkejä
Tapio Heino jäi eläkkeelle mutta ei vielä kiikkustuoliin
K-Market Hovinsaari saa uuden kauppiaan
Kotkassa maan kolmanneksi parhaat hampurilaiset – Kouvola sijalla viisi
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Mielipide: Kohtalaisen hyviä ennustajia nämä Molotov ja Stalin
J. K. Paasikiven muistelmat ovat ensiluokkainen tietolähde syihin, jotka johtivat talvisotaan. Paasikivi teki kolme neuvottelumatkaa Moskovaan ennen talvisotaa, ja lisäksi solmi sodan päättäneen Moskovan rauhan maaliskuussa 1940. Ensimmäisellä matkalla Molotov kertoi syyn Paasikivelle neuvotteluihin. Sanatarkka lainaus Molotovin sanoista: "Neuvostoliiton ja Suomen väliset suhteet olivat kuluneiden 20 vuoden aikana olleet hyvät, mutta kun suhteet järjestettiin, vallitsi Euroopassa rauha, jota vastoin nyt oli suuri sota käynnissä (Saksa vastaan Puola, Britannia ja Ranska). Tämä tilanne saattoi tuoda vaarallisia yllätyksiä, jotka koskivat niin Neuvostoliiton kuin Suomenkin turvallisuutta", kirjan sivu 41.
Sanatarkka lainaus Stalinin sanoista: "kysytte mikä valta voisi hyökätä kimppuumme? Englanti tai Saksa. Saksan kanssa meillä on nyt hyvät suhteet, mutta kaikki voi tässä maailmassa muuttua. Judenits hyökkäsi Suomenlahden kautta, ja myöhemmin Englanti teki samoin" (Neuvosto-Venäjän sisällissodan aikana 1918-22). Stalin: "Emme pelkää hyökkäystä Suomen taholta, mutta Englanti tai Saksa voi harjoittaa painostusta pakottaakseen Suomen osallistumaan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan", kirjan sivu 46.
Näin siis Molotov ja Stalin lokakuun puolivälissä vuonna 1939. Toinen maailmansota oli kestänyt Euroopassa noin 6 viikkoa, ja sodan lopputulema oli täysin hämärän peitossa. Tai se, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Molotov ja Stalin eivät kuitenkaan olleet huonoja ennustajia vaan Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi 22. kesäkuuta vuonna 1941. Pelko Japanin hyökkäyksestä Neuvostoliiton Kauko-Itään samanaikaisesti Saksan hyökkäyksen kanssa ei toteutunut. Japani hyökkäsi Pearl Harboriin 7. joulukuuta vuonna 1941.
Neuvostoliitto aloitti talvisodan Suomea vastaan 30. marraskuuta 1939. Tilanne rintamalla oli kehittynyt kriittiseksi maaliskuussa 1940. Vaarallisin tilanne oli Viipurin länsipuolella. Lainaus: "Viipurin länsipuolella toimivan rannikkoryhmän vähäisyyden ja moraalisen väsähtäneisyyden vuoksi oli vaikea odottaa siltä menestystä", kirjan sivu 177. Paasikivi hyväksyi salkuttomana ministerinä Moskovan rauhan ehdot käytännössä yksin oman harkintansa mukaan ilman Suomen koko hallituksen suostumusta. Lainaus Paasikiven kirjasta: "Hän (Mannerheim) korosti useaan kertaan (syksyllä 1939), että meidän oli tunnustettava Venäjän valtakunnan legitimiset edut ja koetettava niitä tyydyttää", sivu 2. Siis Euroopassa tuolloin vallinneissa olosuhteissa. Jälkiviisaus on aina jälkiviisautta, mutta Suomi olisi voinut valita toisinkin syksyllä 1939. Sekin on mahdollista, että "talvisota" olisi sodittu myöhemminkin, mutta silloin Suomi olisi ollut paremmin valmistautunut.
Pentti Heinonen
Hamina
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.