Poliisi varoittaa veronpalautuksia hyödyntävistä huijareista
Kehon ja mielen hyvinvointia messuilta
Paula Werning: hallituksen leikkaukset syventävät velkakierrettä
Kymen Seudun Osuuskaupan uusi toimitusjohtaja on Laura Koistinen
Kauniin maailman kaipuu
Kotkassa uusi tapahtuma ikinuorille kaupunkilaisille
Karhulan torin uusi veistos kommentoi Karhulan Lasitehtaan perintöä
Kotkan kaupungin yrittäjäpalkinto Veljekset Turpeinen Oy:lle – Pyhtää palkitsi Kaakon Hoiva Oy:n
Kaivosvaraus hätkäyttää
Mitä jos innostuisit ja innovoisit?
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Mielipide: Sosioekonominen tausta digitalisaatiossa
Yhteskunnassa ei tueta digitalisaation ulottumista kaikille. Sosioekonominen asema yhteiskunnassa on suuri vaikutin siihen. Monet ihmiset ovat varattomia ja toimeetulotuen varassa tai pienellä eläkkeellä sinnitteleviä. Tietokoneen hankkiminen ei onnistu vaikka se olisikin tuiki tärkeää. Yhteiskunta ei tue mitenkään digilaitteiden hankinnassa. Yhteiskunnan laatimat säännöt sosiaalitukiin on 70-luvulta, jolloin ei vielä juuri tietokoneita ollut kuin scifi-elokuvissa. Tärkein ja pätevin ”tietokone” oli kai tuolloin helmitaulu ja laskutikku. Onkohan se vieläkin? Ohjeisto sosiaalitoimessa on edelleen tältä ajalta. 80-luvulla tuli "julkisia" tietokoneita suuren yleisön käyttöön. Esimakua kännyköistä saatiin jo maistella. Eliitillä oli diginumeronäyttöinen wats-kello ranteessa. Toisilla saattoi olla myös taskulaskin. Kotitietokoneet (PC) alkoivat vähitellen yleistymään. Commodore ja Atari sekä Apple olivat aluksi pelikonesuosikkeja. Verkkoyhteiskunta alkoi käynnistymään. Tunne oli kuin kuun valloittamisen aikaan.
Nykyään tietoverkoissa on monia mahdollisuuksia. Niitä voivat olla itsensä kehittämiseen esim. opiskeleminen verkossa. Jopa maksutonta opiskelutarjontaa olisi saatavilla. Usein opiskelussa tarvitaan määrätyn tasoista tietokonetta. Sellaisen koneen saamiseksi ei yhteiskunta tue ollenkaan vähempiosaista, vaikka toimeentulotuen hakemuksen perusteena olisikin verkossa opiskeleminen. Voidaan jopa ilmoittaa tukea hakevalle, että hän ei ole esittänyt mitään tuen myöntämiseen puoltavaa perustetta. Kunnan ohjeiston mukaan tuetaan vain lukio-opiskelijaa x määrällä euroja. Eikä sitten muuta. Ohjeet on sevästi syrjiviä, puutteelisia ja jälkeenjääneitä. Jossain tapauksessa ne saattavat luokata jopa ihmisoikeutta ja rikkoa EU:n sopimuksia. Puhumatta perustuslaista, jonka mukaan mahdollistetaan opiskeleminen sosioekonomisesta asemasta riippumatta.
Päättävä poliittinen eliitti ei ymmärrä tekniikan ympärille rakentuneen uuden maailman, tietoyhteiskunnan tuomaa syrjivää ja kahtia jakavaa merkitystä.Tämä uusi digimaailma rajoittaa pois vähävaraiset ja vanhemmat ihmiset sosioekonomisin syin. Vaikka yhteiskunnan rakenne- ja instituutiot ovat muuttuneet, polkevat päätöksentekijät paikallaan menneessä maailmassa. Valitettavasti nämä uudet digitaaliset rakenteet eivät koske kaikkia yhteiskunnan jäseniä, vaikka kuinka hehkutettaisiin tasa-arvosta ja tasapuolisesta sekä inhimillisestä kohtelusta. Siis täyttä sontapuhetta!
Nykyään jopa työ voidaan tehdä verkossa. Tähän ei jälkeenjäännyt ja syrjivä luokkayhteiskunta anna heikommille mahdollisuutta. Varsinkaan niille, jotka sitä eniten voisivat tarvita.
Alpo Jäppinen
Kotka
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.