195 000 euron avustus Kouvolan kaupungin etsivään nuorisotyöhön
Autoliitto varoittaa Chicco-turvakaukalosta – aiheuttaa vakavan vaaran
Huhtikuun Vellamokahvien teemana Ruotsinsalmi
Kouvolan kaupunki etsii apujoukkoja vaaleihin
Rajanylittäjien määrä kasvoi viime viikolla – Helsingin sataman kautta tulijoita oli yli 14 000
Koronatartuntojen määrä nousussa Kymenlaaksossa
Koronatilanne Kouvolassa on erittäin vakava
Kotkassa epäilty henkirikos
Kotka avaa satamansa ensimmäistä kertaa Viking Linen matkustaja-alukselle
Kaunissaaren satamasuunnitelma palaa alkuperäiseen ELY-keskuksen linjauksen vuoksi – Alusten keinumista vähennetään lisäpenkereillä, vaimenninlaiturilla ja virtausputkilla
Viikon Pulinat -show
Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Samoin Viikon Pulinat. Viimeisessä ohjelmassa käydään pohjalla ja noustaa huipulle eli mukana mm. parhaat/huonoimmat palat, nostalgiaa, yllätysvieraita jne.
Tuotanto: Same-eYes Oy / Citymedia.fi
Mielipide: Venäjän kielen asemasta
Kotkassa on toiminut ruotsinkielinen koulu Kotka Svenska Samskola yli sata vuotta. Tosiasia kuitenkin on, että ruotsin kieltä kuulee Kotkassa hyvin harvoin. Tämä tietenkin selittyy pitkälti sillä seikalla, että lähestulkoon kaikki suomenruotsalaiset ovat kaksikielisiä.
En millään muotoa vastusta Kotkan ruotsinkielisen koulun olemassaoloa. Sitä kuitenkin olen usein ihmetellyt, miksi Kotkassa ei kanneta huolta niistä lapsista ja nuorista, jotka puhuvat toisena äidinkielenään venäjää. Heitä on taatusti enemmän kuin ruotsinkielisiä. Venäjän kieltä Kotkassa kuulee lähes päivittäin, Karhuvuoressa etenkin. Kaksikielisyys on lapselle aina suuri etu esimerkiksi tulevilla työmarkkinoilla.
Käsitykseni mukaan Venäjältä Suomeen muuttavat ihmiset sopeutuvat yhteiskuntaamme pääsääntöisesti ihan mukavasti. Tunnen useita venäläistaustaisia ihmisiä, jotka ovat oppineet suomen kielen riittävän hyvin, ovat hankkineet täällä koulutusta ja ovat sijoittuneet työelämään ja muuhun yhteiskunnan rakentavaan toimintaan. Siksi näen epäkohtana, että kaupungissamme asuvat lukuisat venäläiset isät ja äidit joutuvat järjestämään lapsilleen venäjän kielen opetuksen käytännössä kokonaan itse. Suomen kielen venäläistaustaiset lapset omaksuvat luonnostaan, mutta se on sääli, jos toisen äidinkielen oppiminen jää heikommalle tasolle. Äidinkielen kunnollinen oppiminen ei ole vain kotona käytetyn puhekielen matkimista, vaan lisäksi myös kielioppia ja hallittua kirjallista ilmaisua tulisi opiskella, eikä tähän tehtävään töissä käyvillä vanhemmilla usein ole aikaa ja valmiuksia.
Joitakin vuosia sitten lasten oli mahdollista opiskella Kotkan kouluissa vapaaehtoisesti venäjän kieltä. Sitten tämä toiminta syystä tai toisesta lopetettiin, mitä pidän vahinkona. Mielestäni venäjän opetus kouluissa olisi huomattavasti järkevämpi uudistus kuin esimerkiksi siirtyminen sukupuolineutraaleihin vessoihin ja pukuhuoneisiin.
Ymmärrän toki, että päättäjien tulee aina harkita tarkoin, mihin rahaa riittää ja mihin ei. En kuitenkaan usko, että tällainen koulujen muuhun toimintaan sisällytetty venäjän kielen opetus voisi olla menoeränä kohtuuttoman suuri. Pedagogisen koulutuksen saaneita venäjän kielen opettajia olisi saatavilla ihan omista kaupungin asukkaista.
Sitäkin pidän puutteena, ettei Kotkan kahdessa päivälukiossa ja aikuislukiossa ole mahdollista opiskella venäjää pitkänä vieraana kielenä. Monessa kaksikielisessä kodissa se voisi olla jälkikasvulle yksi varteenotettava vaihtoehto, jos on käynyt vaikkapa niin, että toisessa äidinkielessä kieliopin opiskelu on jäänyt hatarammalle pohjalle.
Mikko Haaksluoto (ps.)
(05) 210 4400
PL 140, 48101 Kotka
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 4, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.