Suomen merimuseo Kotkassa esittelee meren inspiroimaa huippumuotia ja klassikoita vuosikymmenien varrelta
Mielipide: Onnellisen kansan totuuden hetket
Mielipide: Ihmiset ovat kauhuissaan leikkureista ja ALV:n korotuksesta
Perinteet kunniassa Kansallisena veteraanipäivänä
Kymenlaakson kauppakamari: Väylämaksun palauttaminen on kilpailukykyä heikentävä päätös
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Mauno kutsuu kävelylle hyvä asian puolesta
Tykkimäen huvipuiston kesän uutuuslaite kohoaa 38 metriin
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Miun & ihanan kaupan tarina
Karhulan Katajaisten Krista Tervo jäi ilman tulosta Tokion olympiakisoissa moukarinheiton karsinnassa. Hänen ennätyksensä 72,92 olisi riittänyt finaalissa yhdeksänteen sijaan.
Yohei Osada/AFLO/Eastpress
Miltä näyttävät kymenlaaksolaisittain Pariisin olympiakisat 2024?
Harri Mannonen
Tokion olympiakisat päättyivät. Kymenlaaksoa edusti yksi urheilija, moukarinheittäjä Krista Tervo.
Seuraavan kerran kesäkisataan Pariisissa vuonna 2024. Näköpiirissä ovat jo myös Los Angeles 2028 ja Brisbane 2032.
Mitä tästä pitäisi ajatella Kymenlaaksossa? Seuraavassa seitsemän perustavanlaatuista kysymystä aiheen tiimoilta.
1. Oliko yksi kesäolympiaedustaja maakunnasta paljon vai vähän suhteutettuna koko maailman väestöön?
Meitä kymenlaaksolaisia on reilut 160 000, mikä on koko maailman asukkaista 0,002 prosenttia.
Tokion kisoissa kilpaili noin 11 000 urheilijaa. 0,002 prosenttia siitä on 0,22 urheilijaa.
Tällä perusteella voisi odottaa, että kesäolympiakisoissa nähtäisiin yksi kymenlaaksolainen neljän tai viiden olympiadin välein. Yksi olympiaurheilija yksissä kisoissa on siis paljon.
2. Entä suhteutettuna Suomen väkilukuun?
Suomalaisia kilpaili Tokion olympiakisoissa 46 eli yksi jokaista 120 000 suomalaista kohti.
Koska kymenlaaksolaisia on 160 000, tällä laskentatavalla yksi olympiaedustaja oli se määrä, jota sopi odottaa.
3. Miten kymenlaaksolaisia olympiaedustajia saataisiin varmimmin Pariisiin 2024?
Riippuu kymenlaaksolaisen määritelmästä. Useimmiten urheilutilastoissa urheilija luetaan sen kaupungin tai seudun urheilijaksi, jonka seuraa hän edustaa.
Tätä menetelmää noudatimme myös edellä. Olympiaurheilijoista vain Krista Tervo edusti kymenlaaksolaista seuraa.
Siksi varmin keino lisätä paikallisten olympiaurheilijoiden määrää on, että paikalliset seurat rekrytoivat riveihinsä aikuisia huippu-urheilijoita.
4. Keitä kymenlaaksolaisia voitaisiin nähdä Pariisin kisoissa 2024?
23-vuotias Krista Tervo on todennäköisin nimi, koska hän on jo kertaalleen saavuttanut kisapaikan.
Haminan Ampumaseuran kivääriampuja Aleksi Leppä, 26, oli lähellä päästä Tokioon.
Miehikkäläläinen Tommi Takanen, 31, on jo pitkään ollut Suomen huippu skeetissä. Hän edustaa Lahden Ampumaseuraa, joten hänen kohdallaan “kymenlaaksolainen” pitäisi määritellä asuinpaikan mukaan.
Entinen kotkalainen kestävyysjuoksija Minttu Hukka, 26, asuu Yhdysvalloissa ja tähtää olympiakisoihin triathlonistina. Hänet pitäisi värvätä kymenlaaksolaiseen seuraan.
Kaikki neljä ovat Pariisin kisojen aikaan sopivassa iässä oman lajinsa huipputasolle.
5. Vai voiko tällaisia olympiadin mittaisia ennustuksia enää edes tehdä?
Joissakin olympialajeissa voi, mutta yllätykset ovat vääjäämättömiä, koska olympiaohjelma muuttuu jatkuvasti.
Kun Kansainvälinen olympiakomitea vuonna 2016 lisäsi skeittauksen Tokion ohjelmaan, Momiji Nishya oli kahdeksanvuotias. Oli mahdotonta tietää, että 13-vuotiaana hän olisi on katukilpailun olympiavoittaja.
6. Miten lajivalikoiman muuttumista voi ennakoida?
Breikkaus eli break-tanssi oli mukana nuorten olympialaisissa 2018, ja kaksi vuotta myöhemmin se lisättiin Pariisin olympiakisojen 2024 ohjelmaan.
Nuorten olympialaisten ohjelman perusteella tulevia olympialajeja saattavat olla pikarullaluistelu, futsal ja rantakäsipallo.
Toisaalta breikin avulla olympialaisista yritetään tehdä myös entistä urbaanimmat ja esteettisemmät. Ja järjestävän maan sananvalta ohjelman suhteen on kasvanut.
Näistä syistä lajivalikoima saattaa muuttua arvaamattomasti. Tämän päivän katutanssija saattaa olla huomisen olympiaurheilija. Ja päinvastoin.
7. Miltä Los Angeles 2028 ja Brisbane 2032 näyttävät tältä kannalta?
LA28:ssa yhdysvaltalaiset halunnevat kisaohjelmaan lippupallon sekä miesten baseballin ja naisten softballin.
Lippupallo on jenkkifutiksen sukulaislaji, jossa ei saa taklata. Naisten EM-kisajoukkueessa 2019 oli neljä kymenlaaksolaista pelaajaa, ja Kouvola Indiansin Mika Lindholm toimi päävalmentajana. Suomi hävisi kisoissa kaikki ottelunsa. MM-kisat pelataan parin kuukauden päästä.
Pesäpalloliitto on käynnistänyt projektin Suomen softball-maajoukkueen saamiseksi LA28:aan. Se avaa kymenlaaksolaisillekin naispesäpalloilijoille mahdollisuuden opetella uusi laji, pyrkiä maajoukkueeseen ja karsia sen kera olympiakisoihin.
Australian Brisbanessa 2032 olympiaohjelmassa on hyvin mahdollisesti kriketti. Pesäpallon pohjalta sitä lienee vaikeampi oppia kuin baseballia tai softballia, mutta onhan tässä 11 vuotta aikaa.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.