Sadun lumoa Kimaran keväässä
Mielipide: Hyvä bisnes perustuu luonnon ylläpitämiseen
Rauhan viesti -kevätkonsertti Ukrainan hyväksi Myllykosken kirkossa
Mielipide: Ratamon yöpäivystyksen lopetus – säkillä valoa pirttiin ja pimeää ulos
Hyvinvointialueen palvelulautakunta: Elimäen, Jaalan ja Miehikkälän terveysasemat lakkautetaan
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Pekka Korpivaara vaatii Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkärin erottamista – Hyvinvointialue puolustaa johtajaylilääkäriä
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Tykkimäen huvipuiston kesän uutuuslaite kohoaa 38 metriin
Wiinijuhlat Kuusankoskella
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Läänintaiteilija Jaakko Kemppainen ja Poikilo-museoiden johtaja Anu Kasnio esittelemässä My Summer Car -simulaatiopeliä, joka vie pelaajansa fiktiiviseen Alavieskan kylään 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa.
Kuva: Kai-Pekka Vesalainen
Pelitaiteen näyttely esillä Kouvolan taidemuseo Poikilossa
KAI-PEKKA VESALAINEN
Kouvolan taidemuseo Poikilossa on avoinna 8. tammikuuta 2023 saakka pelitaiteen näyttely Pelipoikilo. Näyttelyssä on esillä 27 peliä. Digitaalisia pelejä on 24, joista neljä edustaa suomalaista osaamista.
– Tietokoneiden ja mobiililaitteiden yleistymisen myötä digitaalisesta pelaamisesta on tullut suosittu viihteen ja kulttuurin muoto. Digitaaliset pelit ovat merkittävä osa yhteistä kulttuuriperintöämme. Pelit ovat kehittyneet ja kypsyneet muutamien vuosikymmenten aikana äänen ja kuvan osalta, mutta myös sisältöjen ja sanomien suhteen omaksi taiteenlajikseen, toteaa pelitaiteen läänintaiteilija Jaakko Kemppainen Taiteen edistämiskeskuksesta.
Kemppainen korostaa, että Poikilon näyttely on katsaus siihen, mitä pelitaiteen saralla on jo olemassa ja kuluttajien hankittavissa.
– Näyttelyn vanhimmat pelit on toteutettu 20000-luvun alussa, uusimpien ollessa viime vuosien julkaisuja. Näyttelyn kanssa ei ole lähdetty pelaamaan kuitenkaan täysin kaupallisissa pelituotannon sfääreissä, sillä iso osa peleistä on saatavilla ilmaiseksi.
– Täysin digitaalisten tietokone- ja mobiilipelien lisäksi näyttelyssä on mukana muutama installaatio ja jopa osallistava performanssi. Näyttely on rajankäyntiä pelien ja interaktiivisten kokemusten, taiteen ja viihteen sekä merkitysten ja absurdiuden välillä.
– Uusimmat virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden kaltaiset ratkaisut ja tekniset härvelit näyttelystä puuttuvat. Toisaalta näyttelyssä on huomioitu fyysisiä kokemuksia tarjoavat pelit ja lautapelit, jotka ovat olleet jo pitkään nouseva trendi Euroopassa, selvittää Kemppainen.
Kemppainen muistuttaa kahden vuoden ajan näyttelyä kuratoineen ryhmän halunneen nostaa esiin pelien kautta näyttelyn kantavaa teemaa: vähemmän voimafantasiaa ja enemmän kysymyksiä ihmisyydestä, maailmankaikkeudesta ja yhteiskunnasta.
– Tämä näkyy esillepanossa kantaaottavina peleinä, jotka liittyvät esimerkiksi vähemmistöjen asemaan, pakolaiskriisiin tai holokaustiin. Kevyemmästä päästä taas on peli, jossa käsitellään ruoanlaiton kautta yhteistoimintaa.
Englannin kielisessä Kind Words -pelissä pelaaja saa lukea tuntemattomien ihmisten kirjoittamia kirjeitä. Koska kirjeet ovat oikeiden ihmisten kirjoittamia, pelaajaa opastetaan vastaamaan niihin ystävällisesti.
Kuva: Kai-Pekka Vesalainen
Pelikulttuuri on suurelle yleisölle vielä varsin uusi, jopa vieras ilmiö.
– Näyttelyssä pelioppaat opastavat museokävijöitä, joille pelimaailma on ehkä vieras. Syksyn aikana järjestetään kolme pelikierrosta lauantaisin 8. ja 29. lokakuuta sekä 3. joulukuuta, jolloin näyttelyyn pääsee tutustumaan väitöskirjatutkija Marleena Huuhkan sekä esiintyvän taiteilijan ja kouluttajan Harold Hejazin kanssa, mainitsee museonjohtaja Anu Kasnio.
– Näyttelyn suunnittelua on ohjannut ajatus pelien esittelemisestä pelattavassa muodossa. Pelien ja siten myös pelitaiteen uniikki piirre on teokseen sisäänrakennettu kokijan aktiivinen rooli teoksen toteutumisessa. Sivusta seuraaminen on toki sallittua, mutta parhaiten teosten tarjoama kokemus ja sanoma käyvät ilmi teoksia pelatessa. Silloin pelaaja on itse vastuussa teoksen etenemisestä ja pelaamisen aikaisista päätöksistä, aivan kuten tekijä on suunnitellut, taustoittaa Kemppainen.
Kasnio pohtii hymyillen, että onhan Kouvolassa aikaisemmin ollut esillä peli- ja interaktiivista taidetta, muttei hänen tietääkseen koskaan ole esitelty tällaista näyttelyä, jonka töistä suurin osa on sähköllä toimivia.
Pelipoikilo-näyttely on osa kouvolalaista Pelitaiteen pääkaupunki -tapahtumakokonaisuutta. Poikilo-museot sai Wihurin rahastolta 75 000 euron avustuksen vuosille 2022–2023 pelitaiteen luentojen, taiteilijoille suunnattujen työpajojen ja julkisten pelitaiteen teosten toteuttamiseksi.
Marraskuussa Kouvolassa järjestetään 3.–6. marraskuuta Lux Like Kouvola -pelattavan valotaiteen festivaali sekä pelien vapaakaupunkitapahtuma. Käynnissä on myös Kouvola-aiheinen, nuorille suunnattu pelinsuunnittelukilpailu.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.