Koronavuosi kiihdytti asuntokauppaa
Piha- ja parvekejumppaa Kotkassa
Kymenlaakso jatkaa leviämisvaiheessa
Kouvolassa Eskolanmäen ja Mansikkamäen kouluissa korona-altistuksia
Kiinnostus mystiikasta johti joogapolulle
Fintoilin biojalostamohanke etenee
Poliisipartio ajoi ulos tieltä Kotkassa
Päivityksen avulla bioetanolia tankkiin
Hamina sai valtiontukea lähes 200 000 euroa Mannerheimintien kevyen liikenteen olosuhteiden parantamiseen
Karhulan keskustan uudistamisen periaatteet selvillä
Viikon Pulinat -show
Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Samoin Viikon Pulinat. Viimeisessä ohjelmassa käydään pohjalla ja noustaa huipulle eli mukana mm. parhaat/huonoimmat palat, nostalgiaa, yllätysvieraita jne.
Tuotanto: Same-eYes Oy / Citymedia.fi
Ohjaaja Joona Tena (vasemmalta) sekä näyttelijät Joonas Nordman (Untamo) ja Mikko Penttilä (Axel) kokivat Peruna-elokuvan kuvausvaiheen Latviassa antoisana.
Kuva: Kai-Pekka Vesalainen
Peruna on uskottava elokuva olematta realistinen
KAI-PEKKA VESALAINEN
Ensi-illoiltaan torsoksi jäävän elokuvavuoden 2020 ehdoton ilopilleri on pandemia-rajoitusten vuoksi joulunpyhinä valikoidusti ensi-iltansa saava Joona Tenan ohjaama Peruna. Kysymyksessä on tarinaltaan omintakeinen ja erottuva, taiten toteutettu komediallinen filmatisointi, jossa saavutuksiltaan joskus ristiriitaista nyky-yhteiskuntaa peilataan 1600-luvun kautta.
Idea Peruna-elokuvan aiheesta syntyi ohjaaja Tenan mukaan käsikirjoittaja Pekko Pesosen 2000-luvun IT-yrityskulttuurista tekemästä taustatyöstä.
– Pesonen havaitsi uuden ja vanhan yrityskulttuurin ison murroksen. Hänellä on ollut halu kirjoittaa keskiaikakomedia, jota lajityyppinä ei ole tehty juuri maailmalla saati varsinkaan Suomessa. Peruna kehkeytyi ideaksi supertuotteena, joka on mahdollisimman kaukana tietotekniikan maailmasta.
– Paikalleen jämähtäneen keskiajan jälkeen 1600-luku oli uuden ajan murros, jolloin tehtiin paljon keksintöjä, kulttuuri kehittyi ja maahamme syntyi uusi sääty porvaristo kauppiaineen. Tästä kehittyi rinnastus aikamme start up -yrityksiin, taustoittaa Tena ja korostaa, että havainnon käsitteleminen toiseen aikaan sijoitettuna komediana oli tekijätiimin mielestä oiva keino.
– Perunahan levisi maahamme laajemmin vasta 1700-luvulla, jolla halusimme osoittaa päähenkilö Untamon olleen aikaansa edellä. Pitkälle elokuvassa esille tulevat keksinnöt kottikärryä ja höyryn sekä sähkön ensimmäisiä tutkimuksia myöten sijoittuvat oikeaan aikaan. Musiikissakin piano oli kielletty, koska halusimme pitää kiinni aikasidonnaisuudesta.
Elokuva Perunaa kuvattiin loppukesästä alkusyksyyn 2019 Liettuassa.
– Kuvauksissa käytettiin paljon aitoja miljöitä, joita lavastettiin jonkin verran eri tekniikoilla, muun muassa poistamalla digitaalisesti nykyaikaista infraa. Hevonperän linnakylä on elävässä elämässä ulkoilmamuseo, jossa peitettiin esimerkiksi asfalttipäällysteitä hiekalla, rakennettiin lavasteita ja luotiin jälkeenpäin joitain maisemia.
– Emme pyrkineet tekemään täysin realistista elokuvaa, mutta ajankuva on pidetty lavastuksen, puvustuksen ja rekvisiitan osalta uskollisena ajalleen. Olen halunnut sijoittaa Perunaan, kuten myös aikaisempiin filmeihini rikasta detaljimaailmaa, joka löytyy useamman katsomiskerran kautta.
Keskiaikatapahtumien buumin Tena ei sano vaikuttaneen elokuvan aiheen valintaan.
– Jonkinlaisena historiafriikkinä itseänikin keskiaika on kiinnostanut jo viime vuosituhannen puolella. Pesosen tiedän olleen nuorena poikana larppaaja, joka on kaveripiireissä kulkenut keskiaikavaatteissa. Keskiaika on sellainen mystinen aika, joka kiehtoo sadun- ja tarunomaisuudessaan, koska siihen meillä ei ole kenelläkään suoraa kosketusta. Hyvähän se olisi, jos elokuvamme vetäisi ihmisiä leffateatteriin jo aihemaailmansa kautta.
– Itse asiassa olimme perheen kanssa vähän ennen kuvauksia Etelä-Saksassa Elsasin alueella, jossa oli vähän jokaisessa pikkukylässä juhlatapahtumia liittyen Hakkapeliitta-historiaan, johon Perunassakin viitataan.
Elokuvan pääroolissa koetaan Joonas Nordman.
– Uskon Hevonperän kakkapoika Untamon roolin olevan niin itselleni kuin monelle katsojalla tavallaan samaistuttava hahmo. Sympaattinen Untamohan kokee, että hänestä olisi isompaan kuin mitä ympäristö mahdollistaa.
– Untamo on vuosisatojen yli matkaava hahmo, jonka kaltaisia innovoivia tyyppejä on ollut kaikkina aikoina, pohtii Nordman.
Hevonperän pyöveliä, Untamon parasta kaveria ja ainoaa ystävää Axelia esittää Mikko Penttilä.
– Untamo on helpommin innostuva, ja Axel pyövelinä maalaisjärjellä toimiva. Pyöveli on silti kevyempi hahmo, joka tekemisillään tuottaa enemmän komediaa, hymyilee Penttilä, joka tunnustaa, että kuvauksissa näyttelijät saivat nauraa melko lailla.
(05) 210 4400
PL 140, 48101 Kotka
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 4, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.