KAI-PEK­KA VE­SA­LAI­NEN

– Kol­mas ker­ta to­den sa­noo, viit­taa elo­ku­vau­u­tuu­den 70 on vain nu­me­ro oh­jaa­ja-kä­si­kir­joit­ta­ja Jo­han­na Vuok­sen­maa tuo­tan­non kak­si ker­taa siir­ty­nee­seen en­si-il­taan.

Vuok­sen­maan elo­ku­va yl­lät­tää kat­so­jan­sa myön­tei­ses­ti mo­nel­la ta­val­la. Elo­ku­vaa on vai­kea si­joit­taa pe­rin­tei­siin ker­ron­nan gen­rei­hin.

– Mi­nä­hän en ole puh­taan ko­me­di­an te­ki­jä. Kaik­ki mitä teen, mää­rit­te­len it­se kyy­ne­lin kos­tu­te­tuik­si ko­me­di­oik­si. Ta­voit­tee­na­ni on kos­ke­tel­la nau­run ohel­la kat­so­jan mui­ta­kin tun­tei­ta toi­vo­en, et­tä joi­tain aja­tuk­sia lii­kah­tai­si elo­ku­van ko­ki­jan pääs­sä.

– Viit­tei­tä täs­sä Sei­ja Kuu­la -ni­mi­sen is­kel­mä­täh­den ta­ri­nas­sa on mo­neen ko­ti­mai­seen esiin­ty­vään nais­tai­tei­li­jaan, kier­tää oh­jaa­ja haas­tat­te­li­jan ky­sy­myk­sen liit­ty­en yh­teen mah­dol­li­seen esi­ku­vaan.

Vuok­sen­maan läh­tö­koh­ta­na oli teh­dä elo­ku­va iäk­kääm­mäs­tä ih­mi­ses­tä.

Oh­jaa­jan mu­kaan ide­an poh­jal­ta ra­ken­tu­nut elo­ku­va on kun­ni­a­no­soi­tus kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le nai­sar­tis­teil­le kaut­ta ai­ko­jen.

– On ai­van val­ta­va lah­ja, jon­ka ar­tis­tit meil­le mu­siik­kin­sa kaut­ta an­ta­vat myö­tä­e­lo­na, te­ra­pi­a­na sekä tun­tei­dem­me ja ym­mär­ryk­sem­me kir­kas­tuk­se­na.

– Ra­kas­tan mu­siik­kia ja olen elä­mä­ni ai­ka­na saa­nut mu­siik­ki­kap­pa­leis­ta val­ta­vas­ti loh­tua, voi­maa ja roh­keut­ta. Olen myös ko­ke­nut mo­nen­lai­sia suu­ria tun­tei­ta lau­lun­te­ki­jöi­den ja lau­la­jien an­si­os­ta. Em­me ai­na tule aja­tel­leek­si, mil­lai­sia uh­rauk­sia täh­det saat­ta­vat jou­tua te­ke­mään ar­jes­saan ja yk­si­tyi­se­lä­mäs­sään, jot­ta me kuu­li­jat ja kat­so­jat sai­sim­me elä­my­san­nok­sem­me.

Draa­ma­ko­me­dia 70 on vain nu­me­ro si­säl­tää run­saas­ti ko­ti­mais­ta mu­siik­kia roo­li­hen­ki­lö Sei­jan elä­män eri vuo­si­kym­me­nil­tä. Lau­lu­ää­nen­sä pää­roo­liin on lai­nan­nut Lea La­ven.

– Esa Nie­mi­sen kans­sa ko­e­lau­la­tim­me tum­ma­ää­ni­siä nais­lau­la­jia, joi­den lau­lu­ää­nen yh­teen­so­pi­vuut­ta tes­ta­sim­me pe­räk­käin pää­o­sa­ne­sit­tä­jä Han­ne­le Lau­rin pu­he­ää­nen kans­sa, ker­too jon­kin ver­ran it­se­kin bii­sin teks­te­jä teh­nyt Vuok­sen­maa.

Elo­ku­vau­u­tuu­den us­kot­ta­vuut­ta ja in­ten­sii­vi­syyt­tä kas­vat­ta­vat tai­ten teh­dyt roo­li­va­lin­nat.

– Oli iha­naa teh­dä töi­tä kom­pak­tin tii­min kans­sa. Eri­tyi­ses­ti oli ki­vaa teh­dä Han­ne­le Lau­rin kans­sa voi­mak­kaas­ti pää­hen­ki­lö­ve­tois­ta jut­tua tv-sar­jo­jen vas­ta­pai­no­na.

– Tai­tei­li­ja­ni­men Sei­ja Kuu­la va­lit­sin, kos­ka su­ku­ni­mi he­rät­tää mu­sii­kil­li­sia as­so­si­aa­ti­oi­ta, ja Sei­ja on yk­si pää­hen­ki­lön edus­ta­man su­ku­pol­ven ylei­sim­piä etu­ni­miä.

Ke­nel­le 40 on vain nu­me­ro on suun­nat­tu?

– En läh­ti­si ra­ja­maan kat­so­ja­kun­taa, kos­ka tee­mois­ta esi­mer­kik­si ikään­ty­mi­nen on jo­kai­sel­la meis­tä edes­sä. Ei tämä elo­ku­va vä­ki­val­lat­to­ma­na lap­sil­le­kaan vaa­ral­li­nen ole.

Elo­ku­van val­mis­tusp­ro­ses­siin ko­ro­na-ai­ka ei pääs­syt vai­kut­ta­maan.

– Ku­vauk­set ajoit­tui­vat vuo­teen 2020. Saim­me tal­vi­ku­vauk­set suo­ri­tet­tua en­nen ko­ro­na­ra­joi­tuk­sia, mut­ta ke­sä­ku­vauk­set suo­ri­tim­me jo mas­kien ja plek­sien kans­sa. Ta­ri­na­kin päät­tyy fil­mil­li­si­ne kier­tu­e­mai­nok­si­neen vuo­den 2020 tam­mi­kuun keik­kaan Tam­pe­re-ta­lol­la, hy­mäh­tää Vuok­sen­maa, jol­la on jo seu­raa­va elo­ku­va­kä­si­kir­joi­tus iduil­laan ja uu­si tv-sar­ja Hor­mo­nit! työn al­la.

Näyt­te­li­jä Han­ne­le Lau­ri tun­nus­taa pi­tä­neen­sä työ­teh­tä­väs­tään ai­kai­sem­pia roo­li­suo­ri­tuk­si­aan va­ka­vam­mas­sa draa­ma­ko­me­di­as­sa.

– Sei­jan roo­li kiin­nos­ti mi­nua sii­nä­kin suh­tees­sa, mi­ten yk­si­näi­nen hän on omas­sa kup­las­sa elä­es­sään sekä van­huu­den pe­los­saan, vaik­ka kyl­lä­hän seit­se­män­kymp­pi­se­nä ta­ju­aa, et­tä on elä­nyt suu­rim­man osan elä­mäs­tään.

– Roo­lis­sa oli pal­jon näy­tel­tä­vää mo­ni­ne ta­soi­neen. Si­kä­li Sei­jan osa oli mi­nul­le esiin­ty­vä­nä tai­tei­li­ja­na help­po, et­tä ta­pah­tui omas­sa elä­mäs­sä­si mitä ta­han­sa, sitä et voi näyt­tä­möl­le tuo­da, ku­ten ei voi is­kel­mä­lau­la­ja­kaan est­ra­deil­leen.

– It­se tie­tys­ti tun­nen ole­va­ni sel­lai­nen kak­si­kymp­pi­nen, jo­ten teen mitä tyk­kään, nau­rah­taa elä­mäs­sään on­nel­li­sia vuo­sia elä­vä Lau­ri.

Hän pi­tää­kin Sei­jan hah­mon on­gel­ma­na sitä, et­tä tämä yrit­tää unoh­taa ikän­sä, mut­tei sii­hen pys­ty.

– Ra­kas­tan hy­viä lau­la­jia ja pi­dän mu­sii­kis­ta. Pys­tyn lau­la­maan me­lo­di­aa, mut­ta vaik­ka har­mik­se­ni en yl­lä kor­keim­piin ää­niin, niin mi­nun oli help­po lau­laa Lea La­ve­nia us­kot­ta­vas­ti pla­y­bac­ki­na.

Eri­tyi­ses­ti Lau­ri ke­hai­see näyt­te­li­jä­tii­min va­lin­taa.

– Koko en­semb­le oli erit­täin hy­vin va­lit­tu. Meil­lä oli hir­ve­än help­po näy­tel­lä kes­ke­näm­me ja toi­vot­ta­vas­ti se nä­kyy!, toi­voo osal­taan juu­ri Kos­ki­nen -tv-sar­jan ku­vauk­set lop­puun saat­ta­nut, näyt­te­li­jän­töi­tä edel­leen täy­sil­lä pais­ki­va Lau­ri.

70 on vain nu­me­ro -elo­ku­van esi­tyk­set al­ka­vat 29.12.