Ho­vin­saa­rel­la asu­va opas, Ma­ri­an­ne Mi­ko­la, on asui­na­lu­een­sa ro­soi­sen his­to­ri­an in­noit­ta­ma­na kir­joit­ta­nut ker­to­muk­sen Kot­kan Aju­riyh­dis­tyk­sen toi­min­nas­ta. Ker­to­mus pe­rus­tuu sink­ki­ar­kun si­säl­töön: se si­säl­si yh­dis­tyk­sen al­ku­pe­räi­siä, kä­sin kir­joi­tet­tu­ja asi­a­kir­jo­ja ja kuit­te­ja.

Ker­to­mus ete­nee päi­vä­kir­ja­no­mai­ses­ti aju­rei­den mat­kas­sa, mut­ta rin­nal­la seu­ra­taan Suo­men ja Kot­kan ke­hi­tys­tä lu­kui­sien his­to­ri­al­lis­ten to­si­a­si­oi­den muo­dos­sa.

Kir­jan ta­ri­na al­kaa ajal­ta en­nen Suo­men it­se­näi­syyt­tä. Sil­loin ta­lois­sa ei ol­lut juok­se­vaa vet­tä, ei kes­kus­läm­mi­tys­tä ei­kä si­sä­ves­saa, mut­ta oli jo Kot­kan kau­pun­ki ja kau­pun­gis­sa mon­ta sa­haa. Nor­jan po­jat oli­vat saa­pu­neet Kot­kaan 30 vuot­ta ai­em­min ja suu­rin osa heis­tä oli jo eh­ti­nyt läh­teä ta­kai­sin ko­ti­maa­han­sa tai muu­al­le.

Ih­mi­set ja ta­va­rat liik­kui­vat he­vos­voi­mal­la, au­tot odot­ti­vat vas­ta vuo­ro­aan.

Kot­kan Aju­riyh­dis­tys syn­tyi vuon­na 1906 ja tar­poi läpi so­tien sekä pu­la­vuo­sien. Yh­dis­tys huo­leh­ti jä­sen­ten­sä am­mat­ti­a­si­ois­ta, mut­ta yh­tä tär­ke­ä­nä pi­det­tiin jä­se­niä yh­dis­tä­viä hu­vi­ti­lai­suuk­sia.

Kir­jas­sa ker­ro­taan am­mat­ti­kun­nas­ta, jon­ka toi­min­ta päät­tyi suun­nil­leen vii­me vuo­si­sa­dan puo­li­vä­lin paik­keil­la. Hen­ki­lö- ja ta­va­ra­lii­ken­net­tä hoi­det­tiin vuo­si­kym­me­niä he­vos­vau­nuil­la en­nen au­toi­lun yleis­ty­mis­tä.

Pika-aju­rit oli­vat tak­si­lii­ken­teen edel­lä­kä­vi­jöi­tä ja aju­rit hoi­ti­vat sa­man­lai­sia kyy­te­jä kuin tak­sit ny­kyi­sin: asi­oin­ti­mat­ko­ja, ra­vin­to­la- sekä sai­ras­kyy­te­jä, mat­kus­ta­ja­kyy­te­jä sa­ta­maan ja rau­ta­tie­a­se­mal­le.

Kuor­ma-aju­rit hoi­ti­vat kai­ken­lai­sen ta­va­ran ajon muu­tois­ta ras­kai­siin kul­je­tuk­siin – tii­le­na­jos­ta tuk­kien ve­tä­mi­seen.

Tänä vuon­na tu­lee ku­lu­neek­si 50 vuot­ta sii­tä, kun Kot­kan Aju­riyh­dis­tys ry lo­pe­tet­tiin -vi­ral­li­ses­ti ja sään­tö­jen edel­lyt­tä­mäl­lä ta­val­la.

Pai­kal­lis­his­to­ria on pai­kal­lis­ta tuo­tan­toa. Teos on kir­joi­tet­tu Ho­vin­saa­rel­la, sen on tait­ta­nut kot­ka­lai­nen graa­fi­nen suun­nit­te­li­ja Nun­nu Hal­me­to­ja ja kir­ja on pai­net­tu Kot­kas­sa Pai­no­ta­lo West­ma­nil­la.

Ma­ri­an­ne Mi­ko­lan ”Ei­kös oli­si yh­dis­tyk­sen ru­vet­ta­va hom­maa­maan omaa ta­loa” – Kot­kan Aju­riyh­dis­tys 1906–1973 -kir­ja on myyn­nis­sä Me­ri­kes­kus Vel­la­mon mu­se­o­kaup­pa Ploo­tus­sa.