Veli-Pek­ka Kel­lo­nie­mi

Bel­gi­an- ja sak­san­pai­men­koi­ran se­koi­tus Zimu on tot­tu­nut sään­nöl­li­seen hie­ron­taan. Nyt se ei ha­lu­ai­si kui­ten­kaan käy­dä mil­lään kyl­jel­leen ma­kaa­maan, kun toi­mit­ta­jan ka­me­ra näyt­tää niin kiin­nos­ta­val­ta.

– Zimu on muut­tu­nut hie­ron­nan myö­tä pal­jon ai­em­paa ak­tii­vi­sem­mak­si, koi­ra­hie­ro­ja Kai­re Saa­ri ker­too.

Saa­ri on val­mis­tu­nut vas­ti­kään Tam­pe­reen Koi­ra­hie­ro­ja­kou­lus­ta­ja ja avan­nut Ju­mi­koi­ra-ni­mi­sen toi­mi­pis­teen Kot­kan­saa­rel­le.

– He­vos­hie­ron­taa on teh­ty maa­il­mas­sa pit­kään ja se tie­de­tään, mut­ta koi­ra­hie­ron­nas­ta tar­vi­taan li­sää tie­toi­suut­ta, jot­kut pi­tä­vät sitä jopa hum­puu­ki­na, Saa­ri nau­rah­taa.

Ai­van pe­rin­tei­nen koi­ra­hie­ro­ja Kai­re Saa­ri ei ole, sil­lä hän työs­ken­te­lee osan ajas­ta ih­mis­ten pa­ris­sa Ky­men­laak­son kes­kus­sai­raa­las­sa ra­di­o­lo­gi­an eri­kois­lää­kä­ri­nä.

– Ih­mi­sen ja koi­ran ana­to­mi­as­sa ja fy­si­o­lo­gi­as­sa on pal­jon sa­maa. Koi­ran li­hak­set toi­mi­vat sa­mal­la ta­val­la kun ih­mi­sel­lä. Nii­hin tu­lee ki­reyk­siä, mai­to­hap­po­ker­ty­miä, ve­näh­dyk­siä ja pa­him­mas­sa ta­pauk­ses­sa re­pe­ä­miä. Koi­ran li­hak­set kan­nat­taa käy­dä tsek­kaa­mas­sa hie­ro­jal­la osa­na pe­rus­hoi­toa, Saa­ri sa­noo.

Saa­ri ker­too, et­tei ole lää­kä­ri­per­hees­tä tai -su­vus­ta, vaan päät­ti ha­kea lää­ke­tie­teel­li­seen vas­ta lu­ki­on lop­pu­puo­lel­la. Sa­mal­la hän on kui­ten­kin haa­veil­lut pit­kään työs­tä eläin­ten pa­ris­sa.

– Ha­lu­an toi­mia eläin­ten kans­sa, sil­lä koen saa­va­ni sii­tä myös it­se to­del­la pal­jon. Koi­rat ovat vä­lit­tö­miä.

Koi­ra­hie­ro­ja­kou­lus­sa va­roi­tel­tiin, et­tei­vät koi­rat vai­kut­tai­si jat­kos­sa enää kos­kaan sa­moil­ta kuin en­nen.

– Kun nä­kee koi­ria ka­duil­la kul­ke­mas­sa, niin jos­kus te­ki­si mie­li sa­noa omis­ta­jal­le, et­tä hie­ron­nas­ta oli­si hyö­tyä. Koi­rien li­has­ju­mit nä­kee ja jos­kus myös tun­tee si­lit­tä­es­sä vie­rai­ta koi­ria.

Koi­rat ovat nä­ky­väs­ti on­tu­es­saan jo hei­kos­sa kun­nos­sa, sil­lä ne ovat voi­neet kom­pen­soi­da ki­pe­ää raa­jaa toi­sil­la pit­kään.

Koi­rat ovat sii­nä mie­les­sä fik­su­ja, et­tä ne ve­nyt­te­le­vät luon­tai­ses­ti le­von jäl­keen.

– Koi­rat ovat kui­ten­kin sii­nä mie­les­sä höl­mö­jä, et­tä in­nos­tu­es­saan ne ei­vät vä­li­tä mah­dol­li­sis­ta ki­vuis­taan, vaan juok­se­vat me­ne­mään ja nuo­le­vat haa­vo­jaan sit­ten myö­hem­min.

Saa­ren mu­kaan jo­kai­nen koi­ra­no­mis­ta­ja voi an­taa lem­mi­kil­leen ke­vyt­tä ja ren­tout­ta­vaa pin­nal­lis­ta hie­ron­taa esi­mer­kik­si pit­kän len­kin jäl­keen.

– Var­si­nai­nen hie­ron­ta on kui­ten­kin sitä, et­tä men­nään sy­vem­mäl­le li­hak­seen ja pa­ran­ne­taan ki­reyk­siä. Sitä ei voi oi­kein maal­lik­ko teh­dä.

Hie­ron­ta ei vai­ku­ta vain koi­ran li­hak­siin, se pa­ran­taa ylei­ses­ti myös ai­neen­vaih­dun­taa ja ve­ren­kier­toa, jol­loin eli­mis­tö saa enem­män hap­pea ja ra­vin­toa.

– Hie­ron­ta vil­kas­taa myös suo­lis­ton ja mu­nu­ais­ten toi­min­taa. Suu­ri vai­ku­tus on myös koi­ran psyy­keen. Esi­mer­kik­si koi­rat jot­ka ovat ai­na yli­kier­rok­sel­la saa­vat mah­dol­li­suu­den ren­tou­tua ja rau­hoit­tua. Toi­saal­ta hie­man apaat­ti­set koi­rat saa­vat ener­gi­aa.

Saa­ri ker­too ha­lu­a­van­sa opis­kel­la li­sää koi­rien hoi­dos­ta, esi­mer­kik­si aku­punk­ti­o­ta.

– Opis­ke­lu on help­poa kun on mo­ti­vaa­ti­o­ta.

Työn ohel­la opis­ke­lu on vie­nyt osan lää­kä­rin va­paa-ajas­ta.

– Ren­tou­dun työs­tä käy­mäl­lä kä­ve­ly­len­keil­lä ja py­rin huo­leh­ti­maan omas­ta li­hak­sis­tos­ta­ni sa­lil­la. Muu­ta har­ras­tus­ta mi­nul­la ei ole.

Saa­rel­la on it­sel­lään par­son­rus­se­lin­ter­rie­ri.

– Se­kin tyk­käi­si hie­ron­nas­ta, jos vain malt­tai­si py­syä pai­kal­laan.

Te­ki­jä-jut­tu­sar­jas­sa tu­tus­tu­taan eri­lai­siin am­mat­tei­hin ja nii­den te­ki­jöi­hin.