Kou­vo­las­sa juh­li­taan tä­män vii­kon sun­nun­tai­na kah­ta mer­kit­tä­vää ta­pah­tu­maa: sekä Kou­vo­lan kaup­pa­lan pe­rus­ta­mi­sen 100-vuo­tis- et­tä Kou­vo­la-Seu­ran 75-vuo­tis­merk­ki­päi­vää.

Kou­vo­lan taa­ja­vä­ki­sen yh­dys­kun­nan ir­taan­tu­es­sa Val­ke­a­las­ta sii­tä oli tar­koi­tus teh­dä heti kaup­pa­la, mut­ta se vii­väs­tyi va­li­tuk­sen vuok­si, jo­ten Kou­vo­las­ta tuli kaup­pa­la vas­ta 1.1.1923 lu­kien. Kou­vo­lan seu­ra­kun­nan pe­rus­ta­mi­ses­ta 1.1.1922 lu­kien oli kui­ten­kin teh­ty pää­tös, ja kos­ka lain mu­kaan it­se­näi­nen seu­ra­kun­ta muo­dos­ti kun­nan, teh­tiin Kou­vo­las­ta it­se­näi­nen maa­lais­kun­ta 1.1.1922 lu­kien.

Maa­lais­kun­ta­vuot­ta ei ole jos­tain syys­tä huo­mi­oi­tu Kou­vo­lan juh­lies­sa it­se­näi­syy­ten­sä merk­ki­paa­lu­vuo­sia, vaan niin 25-vuo­tis­juh­la, 50-vuo­tis­juh­la kuin 75-vuo­tis­juh­laa­kin on vie­tet­ty kaup­pa­lan pe­rus­ta­mi­sen mer­keis­sä eli it­se­näis­ty­mi­sen suh­teen vuo­den myö­häs­sä. Kou­vo­lan it­se­näis­ty­mi­sen ”täy­siä vuo­sia” vie­tet­tiin vii­me vuon­na en­sim­mäi­sen ker­ran oi­ke­al­la koh­dal­laan.

– Kos­ka myös kaup­pa­lan pe­rus­ta­mi­nen on mer­kit­tä­vä virs­tan­pyl­väs Kou­vo­lan his­to­ri­as­sa ja edel­lä ker­ro­tul­la ta­val­la jopa pe­rin­tei­nen juh­la­vuo­den las­ken­ta­pis­te, yh­dis­täm­me sen muis­ta­mi­sen Kou­vo­la-Seu­ran 75-vuo­tis­juh­laan sen toi­se­na pää­tee­ma­na. Kaup­pa­lan ja Kou­vo­la-Seu­ran juh­la­vuo­det so­pi­vat yh­teen muu­ten­kin luon­te­vas­ti, sil­lä Kou­vo­la-Seu­ra pe­rus­tet­tiin ta­val­laan hoi­ta­maan kaup­pa­lan kult­tuu­ri­toin­ta, jota kir­jas­toa lu­kuun ot­ta­mat­ta ei ol­lut al­ku­vuo­si­kym­me­ni­nä ol­len­kaan, ker­too seu­ran pu­heen­joh­ta­ja Sa­ka­ri Vii­ni­kai­nen tie­dot­tees­sa.

Kou­vo­la-Seu­ran roo­lis­ta Kou­vo­lan kult­tuu­rie­lä­mäs­sä ker­too muun mu­as­sa, et­tä Kou­vo­lan te­at­te­ri ja Kou­vo­lan tai­de­seu­ra syn­tyi­vät sen ja­os­tois­ta. Sen pii­ris­tä al­koi myös muun mu­as­sa jär­jes­tel­mäl­li­nen Kou­vo­lan his­to­ri­an ke­rää­mi­nen ja tal­len­ta­mi­nen. Seu­ra on ol­lut mat­kan var­rel­la mer­kit­tä­vä vai­kut­ta­ja muil­la­kin kuin kult­tuu­rin sa­roil­la. Esi­mer­kik­si Kou­vo­lan Yh­teis­kou­lun pe­rus­ta­mi­ses­sa se oli vah­vas­ti mu­ka­na.

En­nen var­si­nais­ta juh­laa pal­jas­te­taan kel­lo 12.45 Ei­no Bro­feld­tin puis­ton ni­mi­kylt­ti ja muis­to­ki­vi. Puis­to on kau­pun­gin­ta­lon vie­res­sä, tor­ni­ta­lo­jen ja Sal­paus­se­län­ka­dun vä­lis­sä ole­va puis­to.

Kau­pun­ki­neu­vos, va­ra­tuo­ma­ri Ei­no Bro­feldt syn­tyi Kos­kel­la 11. syys­kuu­ta 1924 ja kuo­li Kou­vo­las­sa 25. jou­lu­kuu­ta 1921. Vuon­na 1955 Bro­feldt va­lit­tiin Kou­vo­lan kaup­pa­lan­sih­tee­rik­si ja jat­koi kau­pun­gin­sih­tee­ri­nä Kou­vo­lan tul­les­sa vuo­den 1960 alus­ta lu­kien kau­pun­gik­si. Kau­pun­gin­joh­ta­ja Erk­ki Tuu­len tul­tua va­li­tuk­si vuon­na 1963 Pa­tent­ti- ja re­kis­te­ri­hal­li­tuk­sen pää­joh­ta­jak­si Bro­feldt va­lit­tiin kau­pun­gin­joh­ta­jak­si ja joh­ti Kou­vo­laa vuon­na 1987 ta­pah­tu­nee­seen eläk­keel­le siir­ty­mi­seen­sä as­ti.

– Bro­feldt oli pit­kä­ai­kai­sin ja vai­ku­tuk­sel­taan mer­kit­tä­vin van­han Kou­vo­lan kun­nan­joh­ta­jis­ta. Hä­nen ai­ka­naan sii­tä ke­hit­tyi kau­pan, kou­lu­tuk­sen ja hal­lin­non maa­kun­nal­li­nen kes­kus, jon­ka asu­kas­mää­rä lä­hes tup­laan­tui, Vii­ni­kai­nen ker­too.

Juh­la Kou­vo­lan kau­pun­gin­ta­lol­la sun­nun­tai­na 29. lo­ka­kuu­ta klo 14.