Köyhyys koskettaa Kymenlaaksossa
KSOY parantaa sähköverkkoa ja sähkön toimitusvarmuutta Haminan Pyhällössä
Ville Kaunisto jatkokaudelle kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana
Suomen suurin verenluovuttajaryhmä löytyy Kaakkois-Suomesta
Mielipide: Huoli sähkön riittävyydestä on todellinen
Kotkalaisille on jälleen luvassa herkkuja helmikuussa
Kotkan kirkon tornissa on erikoinen remontti
Satamaoperaattori Steveco on myynyt osan Hietasen liiketoiminnasta
Tämä Unelmahäät-pari ei kännisekoile
Kouvolalainen keilaaja on Kymenlaakson vuoden urheilija
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
-Olen hyvin huolissani lapsista ja nuorissa, joiden perheet ovat pudonneet köyhyyteen, Nina Silander sanoo.
Kuva: Anna-Karoliina Pelto
Köyhyys koskettaa Kymenlaaksossa
Seurakuntien diakoniatyössä nähdään ihmisten hätä.
Ulla-Maija Sievinen
– Suora vastaukseni on, että köyhyys on lisääntynyt Kouvolan alueella, kertoo Kouvolan seurakunnan diakoniajohtaja Nina Silander.
Kouvolan kaupungin viime vuoden alussa julkaistussa kyselyssä Itsensä köyhäksi koki 30 prosenttia vastaajista ja 43 prosenttia pelkäsi taloudellisen tilanteensa heikentyvän tulevaisuudessa. Vastauksissa nousivat esiin työttömyyden uhka, työnsaannin vaikeus, hintojen nousu ja hallituksen päätökset.
– Tämän jälkeen hallituksen vähävaraisiin kohdistuvat leikkaukset ovat toteutuneet. Köyhyydessä eläviä on nyt vieläkin enemmän. Kirkon tehtävänä on nostaa esille epäoikeudenmukaisia rakenteita, Silander sanoo.
–Meillä kaikilla diakonian työntekijöillä on se havainto, että viime vuoden aikana on tullut paljon uusia asiakkaita hakemaan taloudellista apua, kertoo Kotka-Kymin seurakunnan auttamistyön päällikkö Elina Virmakoski.
Yleensä haetaan apua perusasioihin, ruokaan tai asumiseen liittyvien peruskulujen maksamiseen.
– Tarkistamme tiedot hakijoiden tuloista ja menoista, ja taloudellisessa avussa on kyse enintään satasista.
Köyhyys voi iskeä yllättäen ihmisten ja perheiden elämään.
– Monet ovat käyneet töissä, ja talous on ollut järkevästi suunniteltu. Jos sitten tulee lomautus, työttömyys tai sairaus, rahat eivät enää riitä. Menoja ei voi karsia kovin nopeasti.
– Kenelle tahansa ihmiselle voi käydä näin.
-Tärkeä tehtävämme on myös voimauttaa ihmisiä, auttaa heitä löytämään omat voimavaransa, Elina Virmakoski kertoo.
Kuva: Ulla-Maija Sievinen
Virmakosken mukaan monet minimitoimeentulon varassa olevat ja vanhukset ovat tottuneet elämään todella pienillä tuloilla. Mihinkään vähänkin ylimääräiseen ei ole varaa. Suurin osa avun hakijoista on työikäisiä ihmisiä.
– Monet maahanmuuttajaperheetkin ovat oppineet pärjäämään hyvin niukoilla tuloilla. Heidän lapsilleen harrastukset ovat tärkeitä, jotta he saavat olla toisten kanssa ja myös oppia kieltä.
Rahapulassa olevat ihmiset jäävät usein yksin kotiinsa. Yksinäisyys saattaa aiheuttaa kehon ja mielen sairauksia. Kelan asuntokriteereihin sopivat asunnot ovat usein huonojen kulkuyhteyksien takana.
– Ei ehkä ole varaa harrastuksiin eikä edes bussikorttiin, joten kaikki eivät pääse lääkäriin, mielenterveystoimistoon tai apteekkiin. Voi olla, että ei ole edes tuttua naapuria, jolta voisi pyytää apua kännykän lataamiseen, kun omat sähköt on katkaistu, Elina Virmakoski miettii.
Kun köyhyys jatkuu pitkään, ihmiseltä voi mennä toivo ja usko parempaan tulevaisuuteen ja siihen, että yhteiskunta ja ympäristö kannattelisivat, Nina Silander kertoo.
Myös pienituloisten työssä käyvien ihmisten ahdinko on lisääntynyt, kun hallituksen useat leikkaukset ovat kohdistuneet heihin.
– Ja esimerkiksi Kelan lääkekorvausten alkuomavastuu 70 euroa on hirvittävä summa pienistä tuloista maksettuna. Kun rahaa ei ole lääkäriin, elämä heikkenee ja kapeutuu ja sairaudet saattavat pahentua. Ihmiset tulevat hakemaan apua, kun lääkkeiden oston jälkeen ei ole enää varaa ruokaan.
Erilaiset auttavat järjestöt ovat helpottaneet monin tavoin köyhyyteen ja yksinäisyyteen pudonneita ihmisiä.
– Niihinkin kohdistuneet leikkaukset ovat vieneet ihmisiltä mahdollisuuksia tekemiseen ja muiden tapaamisiin.
Elina Virmakosken työtoverit toivat esiin erilaisia huolia:
”Omistusasuntojen asumistuen lakkautus näkyy heti ihmisten elämässä.”
”Ikääntyneet voivat joutua vaikeuksiin, jos pariskunnasta toinen kuolee. Kaksi pientä eläkettä on kannatellut taloutta jotenkin, mutta toisen menehtyessä tulee vaikeaa.”
”Jos lapset joutuvat jättämään rakkaan harrastuksen, se lisää varmasti syrjäytymistä.”
”Esimerkkinä vaikka se lämmitysöljy, jota ei ole varaa tilata ja nyt asunto lämpenee jollain sähköpuhaltimella.”
”Ihmiset elävät minimillä, ja harvoin on varaa saivarella, että pitäisi jostain vain vielä säästää. Halvempia asuntoja ei ole, puhelinliittymää jokainen tarvitsee viranomaisasioinnista alkaen. Kaikesta on jo karsittu.”
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.