Kotka täyttyy taas valosta, äänistä ja elämyksistä
Kymenlaaksossa maan korkein työkyvyttömyysriski
Perussuomalaisten Kymen Piiri valitsi lisää vaaliehdokkaita
Taidetta ja terapiaa nyt Nepalin hyväksi
Minttu-Maaria Makkonen ei halua nauraa vähemmistöille eikä ilmastonmuutokselle – Mitä hauskaa esimerkiksi homovitseissä on?
Jaala Areenan ensi kesässä uusi laulunäytelmä ja ravintolayrittäjä
Puuveneen autuus ja riesa
Poliisi käynnisti Virolahden ase- ja räjähdelöydöksistä esitutkinnan
Henriikka Mäkinen Kouvolasta K-ryhmän Vuoden työntekijä -finaaliin
Partiotytöt öljyntorjunnan tutkijoina
Kymenlaaksossa maan korkein työkyvyttömyysriski
Kevan tuoreen työkyvyttömyysriskiennusteen mukaan kunta-alan ja hyvinvointialueiden henkilöstön työkyvyttömyysriski on ennusteen mukaan lähivuosina korkein Kymenlaaksossa (3,5 %), sekä Lapissa ja Satakunnassa (molemmissa 3,2 %). Kymenlaaksossa välittömässä työkyvyttömyysriskissä on arviolta noin 500 henkilöä. Matalin riski on Uudellamaalla (2,5 %) sekä Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa (2,7 %).
Koko maassa keskimäärin 2,8 prosenttia kunta-alan ja hyvinvointialueiden henkilöstöstä on vaarassa päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavien kolmen vuoden aikana. Tämä merkitsisi arviolta lähes 15 000 alkavaa täyttä tai osittaista, määräaikaista tai toistaiseksi voimassa olevaa työkyvyttömyyseläkettä lähivuosina. Kaikkiaan kunta-alalla ja hyvinvointialueilla on noin 527 000 työntekijää.
Maakuntien väliset erot heijastavat muun muassa alueiden ikä-, sairauspoissaolo- ja ammattirakenteita.
– Korkeamman riskin maakunnissa henkilöstön keski-ikä on koko maan keskiarvoa korkeampi, sairauspoissaoloja kertyy keskimääräistä enemmän ja isommalla osuudella henkilöstöstä on pitkiä, yli 30 päivää poissaoloja. Myös kuormittavien ammattien yleisyys nostaa työkyvyttömyyden riskiä, kertoo tilastoanalyytikko Petra Sohlman Kevan tiedotteessa.
Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä kunta-alan ja hyvinvointialueen työntekijää kohden oli vuonna 2025 suurin Kymenlaaksossa ja Keski-Pohjanmaalla, pienin Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Kymenlaaksossa poissaolopäiviä oli 18,0 päivää työntekijää kohden (koko maassa keskimäärin 15,0 päivää).
Pitkittyneitä sairauspoissaoloja, jotka ovat voimakkaammin kytköksissä työkyvyttömyysriskiin, oli työntekijää kohden eniten Kymenlaaksossa ja Lapissa, vähiten Uudellamaalla ja Etelä-Savossa. Kymenlaaksossa niitä oli 9,0 prosentilla henkilöstöstä (koko maassa keskimäärin 6,8 %).
Työkyvyttömyysriski vaihtelee paljon suurimpien ammattiryhmien välillä ja erot kasvavat jopa nelinkertaisiksi.
Pienimmän riskin ammattiryhmiä ovat lääkärit (1,2 %) ja luokanopettajat (1,4 %), suurin riski taas on sairaala- ja laitosapulaisilla (5,3 %) sekä siivous- ja keittiötyöntekijöillä (4,5 %).
Työkyvyttömyysriski myös kasvaa voimakkaasti iän myötä. Alle 35-vuotiaiden kolmen vuoden riski on keskimäärin 0,4 prosenttia ja 35–49-vuotiaiden 1,2 prosenttia. 50–54-vuotiailla riski nousee 3,3 prosenttiin ja tätä vanhemmilla se on jo noin 7,2 prosenttia.
Esimerkiksi yli 55-vuotiaista hammashoitajista, lähihoitajista sekä sairaala- ja laitosapulaisista jo noin joka kymmenes on välittömän työkyvyttömyyseläkeriskin uhan alla.