KAI-PEK­KA VE­SA­LAI­NEN

– Pit­käs­tä ai­kaa nou­si vii­me vuon­na ai­ka hy­vin lo­hien emo­ka­lo­ja Ky­mi­jo­keen ku­te­maan. Taus­tal­la on hyvä vuo­si­luok­ka, jol­loin jo­es­ta läh­ti pal­jon va­el­lus­poi­ka­sia me­rel­le, jos­sa viet­ti­vät muu­ta­man vuo­den kas­va­mas­sa ja tu­li­vat sit­ten suu­rin osa vii­me lop­pu­ke­sän ja syk­syn ai­ka­na jo­keen ku­te­maan, ve­sis­tö­tut­ki­mus­pääl­lik­kö Jan­ne Rau­tio Ky­mi­jo­en vesi ja ym­pä­ris­tö ry:stä to­te­aa.

– Ky­mi­jo­en itä­haa­ran Koi­vu­kos­ken ja Kor­ke­a­kos­ken ka­la­teil­lä seu­raam­me pal­jon­ko nou­su­ka­lois­ta tu­lee ka­la­tei­den yli, kos­ka Ky­mi­jo­el­la suu­rin osa lo­hi­ka­lo­jen li­sään­ty­mis- ja poi­ka­sa­lu­eis­ta on ka­la­tei­den ja pa­to­jen ylä­puo­lel­la. Ta­voit­tee­na­han on, et­tä poi­kas­tuot­to saa­tai­siin el­py­mään pa­to­jen ylä­puo­li­sil­la alu­eil­la. Tä­hän as­ti ka­lat ovat li­sään­ty­neet pit­käl­ti pa­to­jen ala­puo­li­sil­la alu­eil­la.

– Eten­kin Lan­gin­kos­ken haa­ras­sa Koi­vu­kos­kel­ta alas­päin on kel­vol­li­sia li­sään­ty­mi­sa­lu­ei­ta, mut­ta Kor­ke­a­kos­ken haa­ra on rän­ni­mäi­nen, jos­sa ei ole lo­hi­ka­lo­jen li­sään­ty­mi­seen emo­ka­lo­jen ku­dul­le so­pi­via isom­pia so­raik­ko­paik­ko­ja ko­vin­kaan pal­jon. Toi­saal­ta jo­ki­poi­ka­set tar­vit­se­vat ki­vik­koi­sia, kos­ki­mai­sia paik­ko­ja, jos­ta poi­ka­set löy­tä­vät myös ra­vin­toa ja suo­ja­paik­ko­ja.

Itä­haa­ran osal­ta ti­lan­ne on hyvä, sil­lä ka­lat pää­se­vät nou­se­maan me­rel­tä par­haim­mil­le li­sään­ty­mi­sa­lu­eil­le ai­na An­ja­lan­kos­kel­le as­ti. In­ke­roi­sis­ta ylös­päin­hän joki on su­van­to­mai­nen, ei­kä siel­lä il­man mit­ta­via kun­nos­tus­toi­men­pi­tei­tä ole saa­ta­vis­sa li­sä­tuot­toa.

– Län­si­haa­ran ku­vi­o­han on vie­lä au­ki. Ah­ven­kos­kel­la­han ei ole ka­la­tie­tä, joka kui­ten­kin on suun­nit­te­lu­vai­hees­sa. Voi­kos­kel­le Vuo­hi­jär­ven ylä­puo­lel­le on ai­na­kin suun­ni­tel­tu ka­la­tie. Han­ket­ta pi­de­tään tär­ke­ä­nä, kos­ka seu­raa­va­na ylä­juok­sul­la on Kis­sa­kos­ki, jos­sa on luon­non­mu­kai­nen, toi­mi­vak­si osoit­tau­tu­nut ka­la­tie jo ole­mas­sa. Vuo­hi­jär­ven jär­vi­lo­het ja tai­me­net ei­vät tätä ny­kyä pää­se nou­se­maan ylä­puo­li­sil­le alu­eil­le, jot­ka voi­si­vat toi­mia nii­den li­sään­ty­mis- ja syön­nö­sa­lu­ei­na, ker­too Rau­nio.

Rau­nio muis­te­lee, et­tä lo­hi­ka­lo­jen is­tu­tuk­set Ky­mi­jo­keen aloi­tet­tiin uu­del­leen 1970–80-lu­ku­jen tait­tees­sa.

– Vii­me so­tiem­me jäl­keen Ky­mi­jo­en luon­tai­nen lo­hi­kan­ta­han hä­vi­si ko­ko­naan ja to­den­nä­köi­ses­ti tai­men­kan­ta kuo­li su­ku­puut­toon. Is­tu­tus­ten tu­lok­se­na en­sim­mäi­set luon­non poi­ka­set ha­vait­tiin 1980-lu­vun lo­pul­la ja luon­non­kier­to pää­si al­ka­maan. Koi­vu­kos­ken voi­ma­lai­tok­sen ka­la­tie uu­sit­tiin 1993. Vie­rei­sen sään­nös­te­ly­pa­don ka­la­tie on ku­ta­kuin­kin al­ku­pe­räi­ses­sä kun­nos­sa ja toi­mi­va edel­leen. Kor­ke­a­kos­ken ka­la­tie ra­ken­net­tiin 2016.

Suu­rim­mal­ta osin va­el­lus­ka­lo­jen is­tu­tuk­sis­ta vas­taa Var­si­nais-Suo­men Ely-kes­kus ka­la­ta­lous­mak­su­va­roil­la, joi­ta ke­rä­tään jä­te­ve­si­kuor­mit­ta­jil­ta ja ve­si­voi­ma­yh­ti­öil­tä. Luon­non­va­ra­kes­kus is­tut­taa myös jon­kin ver­ran poi­kas­ka­lo­ja Ky­mi­jo­keen. Li­säk­si pai­kal­li­set osa­ka­kun­nat te­ke­vät jo­tain is­tu­tus­toi­min­taa.

– Ky­mi­jo­el­la is­tu­tus­ka­lo­jen pyy­dys­tä­mi­nen on sal­lit­tua ke­sä­ai­kaan pai­kal­lis­ten ra­joi­tus­ten ja sään­nös­ten puit­teis­sa. Sen si­jaan lo­hen ja tai­me­nen osal­ta luon­non­ka­lat, jois­sa on vie­lä ras­va­e­vä tal­lel­la, täy­tyy pa­laut­taa veis­töön. Osa ka­las­ta­jis­ta va­paut­taa li­sään­ty­mään toki jo­keen nous­seet is­tu­te­tut­kin ka­lat, mai­nit­see Rau­nio, joka it­se ka­las­te­lee mök­keil­les­sään muik­ku­ver­koil­la Suo­la­jär­vel­lä. Hän hy­mäh­tää, et­tä muik­ku­ver­koil­la saa ruo­ka­ka­lat, mut­ta ta­ka­vuo­si­na run­sas sii­ka­kan­ta on ol­lut pit­kään vä­hän al­hos­sa.

– Kor­ke­a­kos­ken kal­tai­sil­la lo­hi­pi­toi­sil­la alu­eil­la ka­las­tuk­seen pelk­kä ylei­sen vie­he­ka­las­tus­mak­sun suo­rit­ta­mi­nen ei rii­tä, vaan tar­vi­taan eril­li­nen lupa. Heit­te­ly­pai­koil­la toi­vot­ta­vas­ti ko­ro­na­pan­de­mi­an ai­ka­na osa­taan ka­las­ta­jien kes­ken pi­tää tur­va­vä­liä.