Kouvola ei niele Ratamon yöpäivystyksen lakkautusta
Kotkan kaupunki perustaa luonnonsuojelualueen Mussaloon
Mielipide: Ei lopeteta ympärivuorokautista päivystystä!
Mielipide: Onko Israel terroristivaltio?
Mielipide: Kuolemasta on tehty liian steriiliä
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Mauno kutsuu kävelylle hyvä asian puolesta
Tykkimäen huvipuiston kesän uutuuslaite kohoaa 38 metriin
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Miun & ihanan kaupan tarina
Vesistötutkimuspäällikkö Janne Raunio tietää, että vaelluskalojen luonnonkierron elvyttäminen on vaatinut ja vaatii pitkäjänteistä työtä.
Kuva: Kai-Pekka Vesalainen
Lohet ovat löytäneet kalatiet
KAI-PEKKA VESALAINEN
– Pitkästä aikaa nousi viime vuonna aika hyvin lohien emokaloja Kymijokeen kutemaan. Taustalla on hyvä vuosiluokka, jolloin joesta lähti paljon vaelluspoikasia merelle, jossa viettivät muutaman vuoden kasvamassa ja tulivat sitten suurin osa viime loppukesän ja syksyn aikana jokeen kutemaan, vesistötutkimuspäällikkö Janne Rautio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:stä toteaa.
– Kymijoen itähaaran Koivukosken ja Korkeakosken kalateillä seuraamme paljonko nousukaloista tulee kalateiden yli, koska Kymijoella suurin osa lohikalojen lisääntymis- ja poikasalueista on kalateiden ja patojen yläpuolella. Tavoitteenahan on, että poikastuotto saataisiin elpymään patojen yläpuolisilla alueilla. Tähän asti kalat ovat lisääntyneet pitkälti patojen alapuolisilla alueilla.
– Etenkin Langinkosken haarassa Koivukoskelta alaspäin on kelvollisia lisääntymisalueita, mutta Korkeakosken haara on rännimäinen, jossa ei ole lohikalojen lisääntymiseen emokalojen kudulle sopivia isompia soraikkopaikkoja kovinkaan paljon. Toisaalta jokipoikaset tarvitsevat kivikkoisia, koskimaisia paikkoja, josta poikaset löytävät myös ravintoa ja suojapaikkoja.
Itähaaran osalta tilanne on hyvä, sillä kalat pääsevät nousemaan mereltä parhaimmille lisääntymisalueille aina Anjalankoskelle asti. Inkeroisista ylöspäinhän joki on suvantomainen, eikä siellä ilman mittavia kunnostustoimenpiteitä ole saatavissa lisätuottoa.
– Länsihaaran kuviohan on vielä auki. Ahvenkoskellahan ei ole kalatietä, joka kuitenkin on suunnitteluvaiheessa. Voikoskelle Vuohijärven yläpuolelle on ainakin suunniteltu kalatie. Hanketta pidetään tärkeänä, koska seuraavana yläjuoksulla on Kissakoski, jossa on luonnonmukainen, toimivaksi osoittautunut kalatie jo olemassa. Vuohijärven järvilohet ja taimenet eivät tätä nykyä pääse nousemaan yläpuolisille alueille, jotka voisivat toimia niiden lisääntymis- ja syönnösalueina, kertoo Raunio.
Raunio muistelee, että lohikalojen istutukset Kymijokeen aloitettiin uudelleen 1970–80-lukujen taitteessa.
– Viime sotiemme jälkeen Kymijoen luontainen lohikantahan hävisi kokonaan ja todennäköisesti taimenkanta kuoli sukupuuttoon. Istutusten tuloksena ensimmäiset luonnon poikaset havaittiin 1980-luvun lopulla ja luonnonkierto pääsi alkamaan. Koivukosken voimalaitoksen kalatie uusittiin 1993. Viereisen säännöstelypadon kalatie on kutakuinkin alkuperäisessä kunnossa ja toimiva edelleen. Korkeakosken kalatie rakennettiin 2016.
Suurimmalta osin vaelluskalojen istutuksista vastaa Varsinais-Suomen Ely-keskus kalatalousmaksuvaroilla, joita kerätään jätevesikuormittajilta ja vesivoimayhtiöiltä. Luonnonvarakeskus istuttaa myös jonkin verran poikaskaloja Kymijokeen. Lisäksi paikalliset osakakunnat tekevät jotain istutustoimintaa.
– Kymijoella istutuskalojen pyydystäminen on sallittua kesäaikaan paikallisten rajoitusten ja säännösten puitteissa. Sen sijaan lohen ja taimenen osalta luonnonkalat, joissa on vielä rasvaevä tallella, täytyy palauttaa veistöön. Osa kalastajista vapauttaa lisääntymään toki jokeen nousseet istutetutkin kalat, mainitsee Raunio, joka itse kalastelee mökkeillessään muikkuverkoilla Suolajärvellä. Hän hymähtää, että muikkuverkoilla saa ruokakalat, mutta takavuosina runsas siikakanta on ollut pitkään vähän alhossa.
– Korkeakosken kaltaisilla lohipitoisilla alueilla kalastukseen pelkkä yleisen viehekalastusmaksun suorittaminen ei riitä, vaan tarvitaan erillinen lupa. Heittelypaikoilla toivottavasti koronapandemian aikana osataan kalastajien kesken pitää turvaväliä.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.