Ai­kui­si­kään as­ti us­koin, et­tä kaik­ki kot­ka­lai­set ovat de­ma­rei­ta. Häm­mäs­tyk­se­ni oli suu­ri – tämä ei pi­dä­kään paik­kaan­sa. Mik­si sit­ten it­se olen de­ma­ri? Sii­hen on yk­si yk­sin­ker­tai­nen syy: poh­jois­mai­nen hy­vin­voin­ti­val­tio. Us­kon ni­mit­täin, et­tei poh­jois­mais­ta hy­vin­voin­ti­val­ti­o­ta oli­si il­man so­si­aa­li­de­mok­ra­ti­aa – ja il­man lu­te­ri­lai­suut­ta.

Jot­ta meil­lä Kot­kas­sa oli­si edes jon­kin ver­ran ja­et­ta­vaa (jol­la ra­ken­ne­taan hy­vin­voin­ti­val­ti­o­ta), meil­lä tu­lee ol­la ve­ro­tu­lo­ja – ei niin, et­tä ve­ro­ja tai mak­su­ja koko ajan ko­ro­te­taan vaan niin, et­tä meil­lä on tuot­ta­vaa yri­tys­toi­min­taa ja sitä kaut­ta työl­li­syyt­tä ja ve­ro­tu­lo­ja. Meil­lä tu­lee ol­la elin­voi­maa, mut­ta myös pi­to­voi­maa. Kau­pun­gin ta­lous on­kin saa­tu ta­sa­pai­noon. Kot­ka poik­ke­aa mo­nes­ta muus­ta kun­nas­ta sii­nä, et­tä ta­lous oli­si ta­sa­pi­nos­sa il­man val­ti­on ko­ro­na­tu­ki­a­kin.

Va­li­tet­ta­vas­ti on ti­lan­tei­ta, jol­loin tätä elin­voi­maa meil­tä Kot­kas­ta ka­to­aa. Tuo­rein esi­merk­ki lei­pä­teh­taan noin nel­jän­kym­me­nen työ­pai­kan me­ne­tys. Sik­si kau­pun­gin on jat­ku­vas­ti mie­tit­tä­vä, mi­ten se voi­si an­taa par­haat mah­dol­li­set edel­ly­tyk­set yri­tyk­sil­le toi­mia tääl­lä Kot­kas­sa.

Meil­lä Kot­kas­sa on hy­vät nä­ky­mät edes­sä, jos isot hank­keet to­teu­tu­vat: UPM bi­o­ja­los­ta­mo ja ak­kuk­lus­te­ri­te­ol­li­suus. Nämä ovat esi­merk­ke­jä sii­tä, et­tä mi­tään ei saa­da il­mai­sek­si, vaan asi­oi­den eteen on teh­tä­vä työ­tä.

On tär­ke­ä­tä, et­tä Xamk ra­ken­taa uu­den op­pi­lai­tok­sen Kot­kaan. Se li­sää Kot­kan ve­to­voi­maa. Uu­des­sa XAMK:ssa on näh­tä­vis­sä myös sel­vää sy­ner­gi­ae­tuut­ta eri op­pi­lai­tos­ten vä­lil­lä.

Enää ei voi pi­täy­tyä ”Kut­set­tiin” työl­lis­tä­jä­nä, ei­kä myös­kään me­tal­li­te­ol­li­suu­teen. Kai­kel­le uu­del­le ei voi myös­kään sa­noa ”ei”. Sik­si teh­ty ta­pah­tu­ma­kes­kus­pää­tös on in­ves­toin­tia tu­le­vai­suut­ta var­ten. Pää­tös mer­kit­see myös elin­kei­no­ra­ken­teem­me mo­ni­puo­lis­ta­mis­ta.

On ta­ho­ja, jot­ka ha­lu­a­vat vä­hen­tää am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun toi­min­taa Kot­kas­sa ja siir­tää sitä vaik­ka­pa Kou­vo­laan. Jos ta­pah­tu­ma­kes­kuk­sel­le ei oli­si myön­net­ty li­sä­ra­hoi­tus­ta koko Xamk – han­ke oli­si vii­väs­ty­nyt. Us­kon myös, et­tä koko am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun toi­min­ta oli­si Kot­kas­sa ol­lut vaa­ras­sa ka­ven­tua.

Ta­pah­tu­ma­kes­kuk­sel­la on mer­kit­tä­vät alu­e­ta­lou­del­li­set vai­ku­tuk­set Kot­kas­sa. Niin on myös Xam­kil­la. Sik­si kau­pun­gin ja am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun yh­teis­työ­tä pi­tää vah­vis­taa.

Kai­ken kaik­ki­aan – ei Kot­ka ole sen kum­mem­pi paik­ka asua kuin moni mu­kaan paik­ka Suo­mes­sa – meil­lä on on­gel­mam­me, mut­ta niin nii­tä on muu­al­la­kin. Ra­ken­ta­val­la yh­teis­työl­lä nämä on­gel­mat kyl­lä hoi­tu­vat.

Juk­ka Lop­pe­ri (sd)

kun­ta­vaa­lieh­do­kas