Kaupunkilehti PK & Ankkurin jakeluun tulee muutoksia
Kymenlaaksolle uusi maakuntaohjelma
Sirkustelua, valotaidetta ja ilotulitus Kouvolan vuodenvaihteessa
Pyhtää käynnistää kirkonkylän yritysalueen kaavoituksen
Kouvolan Koutsi-linjan 9 reittiä pidennetään Tornionmäessä
Palkintosadetta kotkalaisyrittäjille
Lähdin Kotkasta poikkeamaan Kotkassa
Haminassa ollaan viikonloppuna joulutunnelmissa
Kotkan hyvinvointilautakunta jakoi kaupungin taidepalkinnon ja päätti kumppanuusavustuksista
Vuohijärvi jatkaa Särestöniemen töillä
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Mielipide: Hyvä mielenterveys on jokaisen perusoikeus
Vietämme Maailman Mielenterveyspäivää 10.10. Hyvä mielenterveys on jokaisen perusoikeus. Myös laadukkaiden ja helposti saavutettavien mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuus tulisi kuulua näihin perusoikeuksiin. WHO:n mukaan jo ennen globaalia pandemiaa vuonna 2019 maailmanlaajuisesti arviolta joka kahdeksas ihmisestä kärsi mielenterveyshäiriöstä. Samanaikaisesti mielenterveyden palveluista, taidoista ja rahoituksesta on edelleen pulaa. Olemme ajassa, jossa eriarvoisuus kasvaa ja muun muassa tämä uhkaa väestön hyvinvoinnin edistämistä. Vaikka elämme jo vuotta 2022, on mielenterveyshaasteiden kanssa kamppailevalle edelleen riskinä tulla leimatuksi ja syrjityksi. Näiden vuoksi ihmisten saattaa olla vaikeaa hakea itselleen tarvitsemaansa tukea, puhumattakaan voimavarojen rajoittuneisuudesta.
Psyykkisen vahvuuden kivijalka rakennetaan jo lapsuudessa, ja siksi olisi tärkeää panostaa ennaltaehkäisyyn erityisesti lasten ja perheiden palveluissa. Apua ja hoitoa tulee saada nopeasti ja joustavasti. Tällä hetkellä lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat riittämättömät ja pirstalaiset eikä huomattava osa mielenterveyden häiriöistä kärsivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Kun lapset ja nuoret jäävät vaille riittäviä mielenterveyspalveluita, joudutaan monissa tilanteissa turvautumaan lastensuojeluun. Riittävien psykiatristen resurssien lisääminen lapsille ja nuorille auttaisivat vähentämään sosiaalihuollon huostaanottoja.
Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa ovat OECD:n arvion mukaan noin 11 miljardia euroa vuodessa. Valtaosa kustannuksista johtuu sairauslomapäivistä, työkyvyttömyyseläkkeistä ja työelämän kustannuksista. Jos haluamme maailman, jossa mielenterveyttä ja hyvinvointia todella arvostetaan ja edistetään, tarvitsemme laajempaa rakenteiden muuttamista sekä uudenlaista lähestymistapaa monialaisten haasteiden selättämiseksi, mikäli tavoitteenamme on mahdollisimman monen mielenterveyden haasteiden kanssa kamppailevien ihmisten kuntoutuminen työelämään saakka.
Hyvinvointialueilla tulisikin vahvistaa mielenterveyspalveluita niin, että mielenterveystarpeiden koko kirjo täytetään saavutettavissa olevien, kustannusvaikuttavien ja laadukkaiden palveluiden kautta. Jo yksinkertaisesti traumainformatiivisuuden lisääminen on tarpeellista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, jotta ihmisten kokonaisvaltainen huomiointi palveluntarpeen arvioinnissa onnistuu.
Christa Carpelan
sairaanhoitaja (YAMK), VTM
Elina Ketonen
sairaanhoitaja (YAMK), seksuaaliterapeutti
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.