J. K. Paa­si­ki­ven muis­tel­mat ovat en­si­luok­kai­nen tie­to­läh­de syi­hin, jot­ka joh­ti­vat tal­vi­so­taan. Paa­si­ki­vi teki kol­me neu­vot­te­lu­mat­kaa Mos­ko­vaan en­nen tal­vi­so­taa, ja li­säk­si sol­mi so­dan päät­tä­neen Mos­ko­van rau­han maa­lis­kuus­sa 1940. En­sim­mäi­sel­lä mat­kal­la Mo­lo­tov ker­toi syyn Paa­si­ki­vel­le neu­vot­te­lui­hin. Sa­na­tark­ka lai­naus Mo­lo­to­vin sa­nois­ta: "Neu­vos­to­lii­ton ja Suo­men vä­li­set suh­teet oli­vat ku­lu­nei­den 20 vuo­den ai­ka­na ol­leet hy­vät, mut­ta kun suh­teet jär­jes­tet­tiin, val­lit­si Eu­roo­pas­sa rau­ha, jota vas­toin nyt oli suu­ri sota käyn­nis­sä (Sak­sa vas­taan Puo­la, Bri­tan­nia ja Rans­ka). Tämä ti­lan­ne saat­toi tuo­da vaa­ral­li­sia yl­lä­tyk­siä, jot­ka kos­ki­vat niin Neu­vos­to­lii­ton kuin Suo­men­kin tur­val­li­suut­ta", kir­jan sivu 41.

Sa­na­tark­ka lai­naus Sta­li­nin sa­nois­ta: "ky­syt­te mikä val­ta voi­si hyö­kä­tä kimp­puum­me? Eng­lan­ti tai Sak­sa. Sak­san kans­sa meil­lä on nyt hy­vät suh­teet, mut­ta kaik­ki voi täs­sä maa­il­mas­sa muut­tua. Ju­de­nits hyök­kä­si Suo­men­lah­den kaut­ta, ja myö­hem­min Eng­lan­ti teki sa­moin" (Neu­vos­to-Ve­nä­jän si­säl­lis­so­dan ai­ka­na 1918-22). Sta­lin: "Em­me pel­kää hyök­käys­tä Suo­men ta­hol­ta, mut­ta Eng­lan­ti tai Sak­sa voi har­joit­taa pai­nos­tus­ta pa­kot­taak­seen Suo­men osal­lis­tu­maan hyök­käyk­seen Neu­vos­to­liit­toa vas­taan", kir­jan sivu 46.

Näin siis Mo­lo­tov ja Sta­lin lo­ka­kuun puo­li­vä­lis­sä vuon­na 1939. Toi­nen maa­il­man­so­ta oli kes­tä­nyt Eu­roo­pas­sa noin 6 viik­koa, ja so­dan lop­pu­tu­le­ma oli täy­sin hä­mä­rän pei­tos­sa. Tai se, mitä tu­le­vai­suus tuo tul­les­saan. Mo­lo­tov ja Sta­lin ei­vät kui­ten­kaan ol­leet huo­no­ja en­nus­ta­jia vaan Sak­san hyök­käys Neu­vos­to­liit­toon al­koi 22. ke­sä­kuu­ta vuon­na 1941. Pel­ko Ja­pa­nin hyök­käyk­ses­tä Neu­vos­to­lii­ton Kau­ko-Itään sa­ma­nai­kai­ses­ti Sak­san hyök­käyk­sen kans­sa ei to­teu­tu­nut. Ja­pa­ni hyök­kä­si Pe­arl Har­bo­riin 7. jou­lu­kuu­ta vuon­na 1941.

Neu­vos­to­liit­to aloit­ti tal­vi­so­dan Suo­mea vas­taan 30. mar­ras­kuu­ta 1939. Ti­lan­ne rin­ta­mal­la oli ke­hit­ty­nyt kriit­ti­sek­si maa­lis­kuus­sa 1940. Vaa­ral­li­sin ti­lan­ne oli Vii­pu­rin län­si­puo­lel­la. Lai­naus: "Vii­pu­rin län­si­puo­lel­la toi­mi­van ran­nik­ko­ryh­män vä­häi­syy­den ja mo­raa­li­sen vä­säh­tä­nei­syy­den vuok­si oli vai­kea odot­taa sil­tä me­nes­tys­tä", kir­jan sivu 177. Paa­si­ki­vi hy­väk­syi sal­kut­to­ma­na mi­nis­te­ri­nä Mos­ko­van rau­han eh­dot käy­tän­nös­sä yk­sin oman har­kin­tan­sa mu­kaan il­man Suo­men koko hal­li­tuk­sen suos­tu­mus­ta. Lai­naus Paa­si­ki­ven kir­jas­ta: "Hän (Man­ner­heim) ko­ros­ti use­aan ker­taan (syk­syl­lä 1939), et­tä mei­dän oli tun­nus­tet­ta­va Ve­nä­jän val­ta­kun­nan le­gi­ti­mi­set edut ja ko­e­tet­ta­va nii­tä tyy­dyt­tää", sivu 2. Siis Eu­roo­pas­sa tuol­loin val­lin­neis­sa olo­suh­teis­sa. Jäl­ki­vii­saus on ai­na jäl­ki­vii­saut­ta, mut­ta Suo­mi oli­si voi­nut va­li­ta toi­sin­kin syk­syl­lä 1939. Se­kin on mah­dol­lis­ta, et­tä "tal­vi­so­ta" oli­si so­dit­tu myö­hem­min­kin, mut­ta sil­loin Suo­mi oli­si ol­lut pa­rem­min val­mis­tau­tu­nut.

Pent­ti Hei­no­nen

Ha­mi­na