Ruot­sin­sal­men­ka­dul­la si­jait­see van­hah­ko, miel­lyt­tä­vän nä­köi­nen, kel­tai­nen puu­ta­lo. Tois­ta vuot­ta ta­los­sa ja sen ai­da­tul­la pi­hal­la ei ole nä­ky­nyt ta­va­no­mais­ta vils­ket­tä tai kuul­tu nau­rua, kiu­kut­te­lua ja ruot­sin ja suo­men kie­len hie­man se­ka­vaa so­ri­naa. Al­ku­tal­vel­la vuo­si sit­ten ta­los­sa to­det­tiin säil­ma­on­gel­mia. Ho­mees­ta joh­tu­en noin 40 las­ta ja koko hen­ki­lö­kun­ta jou­tui­vat siir­ty­mään kau­pun­gil­ta vuok­rat­tui­hin väis­tö­ti­loi­hin, päät­ty­en lo­pul­ta Sa­vot­taan Mus­sa­los­sa.

Jär­jes­te­ly voi kau­pun­gin päät­tä­jien ja vir­ka­mies­ten nä­kö­kul­mas­ta näyt­tää jär­ke­väl­tä, mut­ta ruot­sin­kie­li­sen päi­vä­ko­din nä­kö­kul­mas­ta jär­jes­te­ly on vä­hin­tään­kin kal­lis ja han­ka­la, jopa sii­nä mää­rin, et­tä rei­lus­ti yli sata vuot­ta toi­mi­nut ruot­sin­kie­lis­ten ja -mie­lis­ten kot­ka­lais­ten ja ky­men­laak­so­lais­ten mah­dol­li­suus saa­da päi­vä­ko­ti- ja var­hais­kas­va­tus­pal­ve­lu­ja sekä käy­dä kou­lun­sa ko­ko­nai­suu­des­saan ruot­sin kie­lel­lä, on va­ka­vas­ti uhat­tu­na.

Mik­si asia on ajau­tu­nut tä­hän pis­tee­seen? Us­kom­me, et­tä taus­tal­la on on­net­to­mien yh­teen­sat­tu­mien li­säk­si, osit­tais­ta tie­tä­mät­tö­myyt­tä. Sik­si pi­däm­me tär­ke­ä­nä ly­hy­es­ti tar­ken­taa läh­tö­koh­ti­am­me ja toi­min­ta­e­del­ly­tyk­si­äm­me.

Ruot­sin­kie­li­sel­lä päi­vä­ko­dil­la ja Kot­ka Svens­ka Sams­ko­la­nil­la on sama yl­lä­pi­tä­jä. Ga­ran­ti­fö­re­nin­gen eli kan­na­tu­syh­dis­tys, jon­ka ni­mes­tä voi pää­tel­lä, et­tä se on yh­dis­tys, jol­la on yk­si pää­mää­rä, jon­ka Kot­kan kau­pun­ki pal­ve­lun la­ki­mää­räi­se­nä jär­jes­tä­jä­nä on an­ta­nut tä­män yh­dis­tyk­sen tuo­tet­ta­vak­si. Yh­dis­tyk­sen toi­min­ta­muo­dois­ta mi­kään ei ole voit­toa ta­voit­te­le­va.

Yk­si­tyi­sel­lä puo­lel­la on­gel­mat ovat sa­man­lai­sia kuin kun­nal­li­sel­la puo­lel­la. Tren­di on pie­ne­ne­vät ryh­mät kai­kis­sa toi­min­ta­pis­teis­sä. Ruot­sin­kie­li­nen päi­vä­ko­ti on osa sitä ko­ko­nai­suut­ta, jota voi­daan eh­kä hie­man juh­la­vas­ti kut­sua ”ruot­sin­kie­li­sek­si huo­neek­si” tai ”kie­li­saa­rek­keek­si”, muu­ten suo­men­kie­li­ses­sä ym­pä­ris­tös­sä. Vas­taa­van­lai­sia yk­si­tyi­siä pal­ve­lu­ja on saa­ta­vil­la Po­ris­sa, Tam­pe­reel­la ja Ou­lus­sa. Kou­lu­muo­to ei ole mis­sään ni­mes­sä ai­kan­sa elä­nyt tai his­to­ri­an jään­ne.

Ruot­sin­kie­li­nen kou­lu Lah­des­sa on hyvä esi­merk­ki sii­tä, mi­ten asi­at voi­daan hy­väs­sä hen­ges­sä jär­jes­tää yh­des­sä kun­nal­lis­ten päät­tä­jien kans­sa. Mik­si näin ei Kot­kas­sa? Pe­rus­te­lum­me mik­si ruot­sin­kie­li­nen päi­vä­ko­ti ei ly­hy­em­mäl­lä, ei­kä var­sin­kaan pi­dem­mäl­lä täh­täi­mel­lä, voi jat­kaa toi­min­tan­sa kau­pun­gin ti­lois­sa mis­sään muo­dos­sa, ovat ta­lou­del­li­set, ju­ri­di­set sekä myös äi­din­kie­les­tä joh­tu­vat kie­lel­li­set ja kult­tuu­ri­set. Sa­mal­la ha­lu­am­me yl­lä­pi­tää sitä hy­vää yh­teis­työ­tä kau­pun­gin kans­sa, joka on ol­lut joh­to­täh­te­nä ai­ko­jen saa­tos­sa.

Jos ja kun Kot­kas­sa ja sen lä­hi­kun­nis­sa on tar­vet­ta ruot­sin­kie­li­seen kou­lu­pol­kuun, niin kau­pun­gin tai kun­nan on lain mu­kaan jär­jes­tet­tä­vä se. Sa­not­ta­koon tämä täs­sä, se on kaik­kien kan­sa­lais­tem­me pe­ru­soi­keus. Jos ruot­sin­kie­lis­tä esi­kou­lu- ja pe­rus­kou­luo­pe­tus­ta ei jär­jes­te­tä Kot­kas­sa, niin kau­pun­gin on jär­jes­tet­tä­vä se jol­la­kin toi­sel­la ta­val­la. Käy­tän­nös­sä se tar­koit­taa pit­kien kou­lu­mat­ko­jen mak­sa­mis­ta ja kou­lu­tuk­sen os­ta­mis­ta lä­hi­kun­nil­ta esim. Pyh­tääl­tä, Lo­vi­sal­ta tai Kou­vo­las­ta. Kot­ka Svens­ka Sams­ko­lan kan­na­tu­syh­dis­tyk­sen yl­lä­pi­tä­mä ruot­sin­kie­li­nen kor­vaa­va kou­lu­pol­ku on toi­mi­nut Kot­kas­sa suo­men­kie­lis­tä kou­lu­tus­ta kor­vaa­va­na noin 130 vuot­ta.

Tämä jär­jes­te­ly on Kot­kan kau­pun­gin kan­nal­ta ol­lut ta­lou­del­li­ses­ti erit­täin kan­nat­ta­vaa. Ruot­sin­sal­men­ka­dun ra­ken­nus on pe­rus­kor­jauk­sen tar­pees­sa. Sa­mal­la Kot­ka suun­nit­te­lee uut­ta päi­vä­ko­ti­kes­kus­ta Ho­vin­saa­reen. Tämä tu­lee var­maan hy­vään tar­pee­seen, mut­ta niin tu­lee myös ruot­sin­kie­li­sen las­ten­tar­ha­ra­ken­nuk­sen pe­rus­kor­jauk­sen al­kuun saat­ta­mi­nen ja toi­vot­ta­vas­ti myös on­nel­li­seen lop­puun. Kot­kan kau­pun­ki on an­ta­nut ym­mär­tää, et­tä mah­dol­li­ses­ti voi­si pie­nel­tä osin osal­lis­tua kus­tan­nuk­siin il­man mi­tään tätä tar­koit­ta­vaa konk­reet­tis­ta pää­tös­tä. Ra­hoi­tus oli­si muu­ten ul­ko­puo­lis­ta yh­dis­tyk­sen it­sen­sä jär­jes­tä­mää. Päi­vä­ko­din ja kou­lun yl­lä­pi­tä­jä mak­saa täl­lä het­kel­lä kau­pun­gil­le vuok­raa Sa­vo­tan ti­lois­ta Kot­kan Jul­ki­set Kiin­teis­töt Oy:lle. Tämä syö sen ver­ran yh­dis­tyk­sen va­ro­ja, et­tä muu toi­min­ta näi­vet­tyy ja pa­him­mas­sa ta­pauk­ses­sa lop­puu ko­ko­naan. Täl­lai­nen ske­naa­rio ei vas­taa Kot­kan kau­pun­gin stra­te­gi­aa elä­väs­tä, kan­sain­vä­li­ses­tä ja eteen­päin kat­so­vas­ta veto- ja pi­to­voi­mai­ses­ta yh­teis­työ­ky­kyi­ses­tä yh­tei­sös­tä. Kot­ka on aloit­ta­nut Uni­ce­fin Lap­siys­tä­väl­li­nen kun­ta mal­lin to­teut­ta­mi­sen vuon­na 2020. On­ko tä­hän si­säl­töä ja pe­rus­tet­ta?

Ca­ri­na Sten­bac­ka

Kot­ka Svens­ka Sams­ko­lan, reh­to­ri

Be­ne­dict San­de­lin

Kot­ka Svens­ka Sams­ko­lan, his­to­ri­an ja yh­teis­kun­ta­o­pin leh­to­ri sekä

Kot­kan kou­lu­lau­ta­kun­nan jä­sen

Jo­han Bar­dy

Kot­ka Svens­ka Sams­ko­lan kan­na­tu­syh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja sekä

Kot­kan kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen jä­sen