Junalla pääsee pian retkeilemään Repoveden kansallispuistoon
Valokuvia esillä monipuolisesti Kouvola-talolla
Matonpesupaikat on avattu Kouvolassa
Kouvolan kaupungin ja Kymsoten yhteinen tahtotila: Kymenlaaksossa tulee turvata vahvat päivystyspalvelut
Maakaasun tulo Venäjältä katkeaa lauantaina 21. toukokuuta kello 7
Juha Huhtala erotettiin Liike Nytistä
Kouvola haluaa osansa Iitin Kymiringin heinäkuisesta kisafiiliksestä
Roppakaupalla epäonnea mukana – Ranskassa sattunut onnettomuus poiki Juha Marttiselle kirjan verran tarinaa
Kotimaisen tekemisen historiaa tarjolla kansanoopperan muodossa
Liikenne Saimaan kanavasta siirtyi maanteille ja raiteille – Kanavakonkarin mielestä Venäjän ei kannata irtisanoa vuokrasopimusta, josta se saa rahaa, vaikka yhtään laivaa ei kulkisi
Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palveslut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.
Suomessa viranomaiset suosittelevat kotitalouksia varautumaan erilaisiin häiriöihin 72 tunnin ajaksi. Suositus on annettu jo ennen Ukrainan sotaa, mutta se on noussut entistä enemmän esiin kansainvälisen tilanteen kiristyessä.
− Jokaisessa kodissa kannattaa varautua esimerkiksi pitkittyvään sähkökatkoon tai vedenjakelun häiriöihin kolmen vuorokauden ajaksi, kaupungin turvallisuuspäällikkö Johanna Tauriainen toteaa tiedotteessa.
Katso videolta, miten kaupungin turvallisuuspäällikkö on varautunut erilaisiin poikkeustilanteisiin, kuten sähkökatkoihin kolmen vuorokauden ajaksi. Tauriainen antaa hyvin käytännönläheisiä vinkkejä varautumiseen.
−72 tunnin varautuminen ei ole monimutkaista. Monet tarvittavat asiat ovat niitä, mitä käytämme ihan perusarjessa. Jos haluaa hankkia jotakin ekstraa, niin esimerkiksi vesiastioita on hyvä olla kotona, Tauriainen kertoo.
https://www.youtube.com/watch?v=lmWLfWrIF-AMielipide: Kotkan ruotsinkielinen päiväkoti ei voi toimia kaupungin vuokratiloissa
Ruotsinsalmenkadulla sijaitsee vanhahko, miellyttävän näköinen, keltainen puutalo. Toista vuotta talossa ja sen aidatulla pihalla ei ole näkynyt tavanomaista vilskettä tai kuultu naurua, kiukuttelua ja ruotsin ja suomen kielen hieman sekavaa sorinaa. Alkutalvella vuosi sitten talossa todettiin säilmaongelmia. Homeesta johtuen noin 40 lasta ja koko henkilökunta joutuivat siirtymään kaupungilta vuokrattuihin väistötiloihin, päättyen lopulta Savottaan Mussalossa.
Järjestely voi kaupungin päättäjien ja virkamiesten näkökulmasta näyttää järkevältä, mutta ruotsinkielisen päiväkodin näkökulmasta järjestely on vähintäänkin kallis ja hankala, jopa siinä määrin, että reilusti yli sata vuotta toiminut ruotsinkielisten ja -mielisten kotkalaisten ja kymenlaaksolaisten mahdollisuus saada päiväkoti- ja varhaiskasvatuspalveluja sekä käydä koulunsa kokonaisuudessaan ruotsin kielellä, on vakavasti uhattuna.
Miksi asia on ajautunut tähän pisteeseen? Uskomme, että taustalla on onnettomien yhteensattumien lisäksi, osittaista tietämättömyyttä. Siksi pidämme tärkeänä lyhyesti tarkentaa lähtökohtiamme ja toimintaedellytyksiämme.
Ruotsinkielisellä päiväkodilla ja Kotka Svenska Samskolanilla on sama ylläpitäjä. Garantiföreningen eli kannatusyhdistys, jonka nimestä voi päätellä, että se on yhdistys, jolla on yksi päämäärä, jonka Kotkan kaupunki palvelun lakimääräisenä järjestäjänä on antanut tämän yhdistyksen tuotettavaksi. Yhdistyksen toimintamuodoista mikään ei ole voittoa tavoitteleva.
Yksityisellä puolella ongelmat ovat samanlaisia kuin kunnallisella puolella. Trendi on pienenevät ryhmät kaikissa toimintapisteissä. Ruotsinkielinen päiväkoti on osa sitä kokonaisuutta, jota voidaan ehkä hieman juhlavasti kutsua ”ruotsinkieliseksi huoneeksi” tai ”kielisaarekkeeksi”, muuten suomenkielisessä ympäristössä. Vastaavanlaisia yksityisiä palveluja on saatavilla Porissa, Tampereella ja Oulussa. Koulumuoto ei ole missään nimessä aikansa elänyt tai historian jäänne.
Ruotsinkielinen koulu Lahdessa on hyvä esimerkki siitä, miten asiat voidaan hyvässä hengessä järjestää yhdessä kunnallisten päättäjien kanssa. Miksi näin ei Kotkassa? Perustelumme miksi ruotsinkielinen päiväkoti ei lyhyemmällä, eikä varsinkaan pidemmällä tähtäimellä, voi jatkaa toimintansa kaupungin tiloissa missään muodossa, ovat taloudelliset, juridiset sekä myös äidinkielestä johtuvat kielelliset ja kulttuuriset. Samalla haluamme ylläpitää sitä hyvää yhteistyötä kaupungin kanssa, joka on ollut johtotähtenä aikojen saatossa.
Jos ja kun Kotkassa ja sen lähikunnissa on tarvetta ruotsinkieliseen koulupolkuun, niin kaupungin tai kunnan on lain mukaan järjestettävä se. Sanottakoon tämä tässä, se on kaikkien kansalaistemme perusoikeus. Jos ruotsinkielistä esikoulu- ja peruskouluopetusta ei järjestetä Kotkassa, niin kaupungin on järjestettävä se jollakin toisella tavalla. Käytännössä se tarkoittaa pitkien koulumatkojen maksamista ja koulutuksen ostamista lähikunnilta esim. Pyhtäältä, Lovisalta tai Kouvolasta. Kotka Svenska Samskolan kannatusyhdistyksen ylläpitämä ruotsinkielinen korvaava koulupolku on toiminut Kotkassa suomenkielistä koulutusta korvaavana noin 130 vuotta.
Tämä järjestely on Kotkan kaupungin kannalta ollut taloudellisesti erittäin kannattavaa. Ruotsinsalmenkadun rakennus on peruskorjauksen tarpeessa. Samalla Kotka suunnittelee uutta päiväkotikeskusta Hovinsaareen. Tämä tulee varmaan hyvään tarpeeseen, mutta niin tulee myös ruotsinkielisen lastentarharakennuksen peruskorjauksen alkuun saattaminen ja toivottavasti myös onnelliseen loppuun. Kotkan kaupunki on antanut ymmärtää, että mahdollisesti voisi pieneltä osin osallistua kustannuksiin ilman mitään tätä tarkoittavaa konkreettista päätöstä. Rahoitus olisi muuten ulkopuolista yhdistyksen itsensä järjestämää. Päiväkodin ja koulun ylläpitäjä maksaa tällä hetkellä kaupungille vuokraa Savotan tiloista Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:lle. Tämä syö sen verran yhdistyksen varoja, että muu toiminta näivettyy ja pahimmassa tapauksessa loppuu kokonaan. Tällainen skenaario ei vastaa Kotkan kaupungin strategiaa elävästä, kansainvälisestä ja eteenpäin katsovasta veto- ja pitovoimaisesta yhteistyökykyisestä yhteisöstä. Kotka on aloittanut Unicefin Lapsiystävällinen kunta mallin toteuttamisen vuonna 2020. Onko tähän sisältöä ja perustetta?
Carina Stenbacka
Kotka Svenska Samskolan, rehtori
Benedict Sandelin
Kotka Svenska Samskolan, historian ja yhteiskuntaopin lehtori sekä
Kotkan koululautakunnan jäsen
Johan Bardy
Kotka Svenska Samskolan kannatusyhdistyksen puheenjohtaja sekä
Kotkan kaupunginhallituksen jäsen
(05) 210 4400
PL 140, 48101 Kotka
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 4, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.