Kouvolasta uusi eduskuntavaaliehdokas
Pyhtään harrastajateatteri hakee Vesku-musikaaliinsa tekijöitä
Uusi hanke kutsuu varusmiehet teatteriin
Poliisi taas koulukiertueella
Mielipide: Lapset ja nuoret eivät tarvitse lisää rahapelimainontaa
K-Market Erkinkulma Kotkassa saa uudet kauppiaat
Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtaja vaatii ministeriltä perusteluja, miksi jäänmurtajat viedään Kotkasta
Puuveneen autuus ja riesa
Sapokan vesipuistossa voi kokea kauhua mutta myös kilttejä kummituksia
Naisen tililtä vietiin 36 000 euroa – Kaakkois-Suomen poliisi jäljittää tietoverkkorikollisia yli rajojen
”Arvostamme sitä, että saamme tehdä yhteistyötä paikallisen toimijan kanssa”
”Se vaan toimii – kaupunkilehteä selkeästi luetaan
70 vuotta tukea, tietoa ja yhdessä kulkemista
Vanhassa Kotkassa tavaran voi myydä monella tavalla
Kultaa ja kahvia Kouvolassa
Mielipide: Lapset ja nuoret eivät tarvitse lisää rahapelimainontaa
Suomessa valmistaudutaan suureen muutokseen, kun rahapelijärjestelmä avautuu kilpailulle heinäkuussa 2027. Samalla rahapelien markkinointi tulee lisääntymään merkittävästi. Jo nyt miltei 80 rahapeliyhtiötä on hakenut toimilupaa Suomeen. Se tarkoittaa väistämättä sitä, että rahapelit tulevat näkymään ja kuulumaan nykyistä enemmän arjessamme.
Tällä viikolla vietetään valtakunnallista ehkäisevän päihdetyön viikkoa ja on hyvä hetki pysähtyä kysymään: Kuka suojelee lapsia ja nuoria tässä muutoksessa?
Huoli ei ole aiheeton. Kouluterveyskyselyn mukaan Kymenlaaksossa rahapelejä pelaa viikoittain 12 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista pojista. Lukiossa osuus on 10 prosenttia ja ammatillisissa oppilaitoksissa 12 prosenttia. Tytöillä viikoittainen rahapelaaminen on huomattavasti harvinaisempaa: vastaavat osuudet ovat 1, 0 ja 1 prosenttia. Rahapelaaminen painottuu siis voimakkaasti poikiin.
Samaan aikaan Kymenlaaksossa rahapelaaminen on muutenkin yleisempää kuin muualla Suomessa. Kymenlaaksolaisista aikuisista 31,4 prosenttia pelaa säännöllisesti, mikä on korkein osuus Suomen hyvinvointialueista. Tutkimusten mukaan nuorena aloitettu rahapelaaminen on yhteydessä suurempaan rahapelihaittojen riskiin myöhemmällä iällä.
Rahapelaaminen on Suomessa sallittua vain täysi-ikäisille, mutta alaikäiset eivät elä rahapelimarkkinoinnilta suojatussa kuplassa. Rahapelaamista näkyy sosiaalisessa mediassa, urheilulähetyksissä ja -tapahtumissa, verkossa ja vaikuttajien sisällöissä. Tulevaisuudessa näkyvyys on todennäköisesti nykyistäkin voimakkaampaa.
Ehkäisevä työ tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että haittoja pyritään estämään ennen kuin ne syntyvät. Rahapelihaitoista on puhuttava kotona, kouluissa, harrastuksissa ja ammattilaisten kohtaamisissa. Se tarkoittaa riskien tunnistamista ajoissa. Se tarkoittaa lasten ja nuorten suojelemista ympäristössä, jossa kaupalliset toimijat pyrkivät lisäämään näkyvyyttään ja houkuttelemaan uusia asiakkaita.
Erityinen vastuu on myös urheiluseuroilla. Tulevina vuosina rahapeliyhtiöt tulevat etsimään näkyvyyttä sponsorointisopimuksilla. Seurojen on syytä pohtia tarkasti, millaisia viestejä ne välittävät lapsille ja nuorille. Taloudelliset hyödyt voivat olla houkuttelevia, mutta lasten oikeus turvalliseen kasvuympäristöön on tärkeämpää. Vastuullinen seura ei kysy vain, mistä raha tulee, vaan myös mitä sillä viestitään.
Rahapelijärjestelmän uudistuksen onnistumista ei mitata markkinoiden koossa eikä verotuloissa. Se mitataan siinä, pystymmekö suojelemaan lapsia ja nuoria, ehkäisemään haittoja ja tarjoamaan apua sitä tarvitseville.
Paras lähtökohta rahapelihaittojen vähentämiseen on ehkäistä niiden syntymistä. Siihen tarvitaan päättäjiä, kuntia, hyvinvointialueita, kouluja, vanhempia, järjestöjä ja urheiluseuroja. Vastuu kuuluu meille kaikille.
Camilla Metsäranta
asiantuntija, rahapelihaittojen ehkäisy
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Laura Sillanpää
ehkäisevän päihde- ja mt.työn koordinaattori
Kouvolan kaupunki
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.