Anjalassa ja Voikkaalla torjutaan vieraskasveja talkoilla
Missä ammut on?
Kansanmusiikki raikaa Kymenlaaksossa
Kädet saveen ja kuplivaa lasiin
Wiipurintien markkinat vie jälleen keskiajan tunnelmiin
Kouvolan kaupunki tarkistaa kiinteistörajoja ja rajamerkkejä
Tapio Heino jäi eläkkeelle mutta ei vielä kiikkustuoliin
K-Market Hovinsaari saa uuden kauppiaan
Kotkassa maan kolmanneksi parhaat hampurilaiset – Kouvola sijalla viisi
Kylillä ovat taas ovet avoinna – Kymenlaaksossa noin 30 tapahtumaa
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Mielipide: Liian pieni perusturva
Suomi ei noudata edelleenkään EU:n peruskirjassa turvattuja sosiaalisia oikeuksia kaikkien artikloiden osalta. Muun muassa työttömyysturva, sairauspäiväraha, takuueläke toimeentulotuet ovat edelleen liian alhaiset, ne ei kata tuensaajan perustarpeita ja ne jäävät sosiaalisen peruskirjan sovitusta minimitasosta paljon jälkeen.
Suomen perustuslaissa säädetään oikeus välttämättömään toimeentuloon jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellytyksiä. Myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat Suomea turvaamaan riittävän toimeentulon kaikille. Sosiaalistenoikeuksien komiteassa Suomen katsottiin loukkaavan peruskirjan takaamaa vähimmäistoimeentuloa monien perusturvatukien osalta. Esimerkkinä komitea totesi Suomen loukkaavan peruskirjaa myös päätöksessä, joka tuli julkiseksi toukokuussa 2017. Siinä komitea totesi mm. Suomen työmarkkinatuen olevan liian alhainen sovittuun vähimmäistasoon nähden. Perusturvan taso on Suomessa niin alhainen, ettei se riitä kattamaan kohtuullista minimikulutusta. Perusturvan varassa elävät ihmiset eivät selviä arjen välttämättömistä kuluista.
Pelkillä perusturvaetuuksilla elää lähes puolimiljoonaa ihmistä. Mukana on myös lapsiperheitä. Näin todetaan myös THL:n tuoreessa raportissa. Toimeentulorajan alapuolella elää Suomessa noin 1,3 miljoonaa ihmistä. Suomen hallitus on saanut ihmisoikeussopimuksia valvovilta tahoilta useita moitteita ja suosituksia perusturvan liian alhaisesta tasosta. Useat perusturvaetuudet jäävät Euroopan sosiaalisen peruskirjan tason alapuolelle. Miksi Suomi ei ota köyhyydessä elävien ihmisten oikeuksia tosissaan?
Perusturvan tason pitää kattaa välttämättömät elinkustannukset ja ne pitää sitoa indeksiin. Muuten pienien korotuksien vaikutukset hiipuvat elinkustannusten noustessa nopeammin. Ihmiset joutuvat hakemaan liian pienien tukien lisäksi toimeentulotukea ja epävarmoja harkinnanvaraisia tukia usein edes saamatta niitä. Tämän vuoksi epävarmuus ja turvattomuus lisääntyy entisestään. On häpeällistä, ettei Suomi EU:n puheenjohtajamaanakaan tehnyt riittäviä toimenpiteitä moitteista huolimatta, vaikka ihmisoikeussopimukset sitovat myös Suomea oikeudellisesti. Päinvastoin Suomen hallitus on leikannut tukia ja indeksijäädytyksillä vaikeuttanut entistä enemmän ihmisten selviytymistä arjessa. Näiden leikkauspäätösten ihmisoikeusarvioita ei ole olemassa. Eikä myöskään arvioita vaikutuksista esim. lapsiperheiden elämään.
Hyvän, toimivan yhteiskunnan edellytys on oikeudenmukaisuus. Herää kysymys onko Suomen hallitus epäonnistunut tarkoituksenmukaisessa perustehtävässään taata riittävät hyvinvoinnin edellytykset kaikille ihmisille? Tämäkö on nyt sitä "vastuullista politiikkaa", jolla jotkut poliitikot kehuvat itseään ja puoluettaan?
Alpo Jäppinen
Kotka
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.