Kotkan Satama Areenalla kesäkeskiviikkoisin Veranta-klubi
Harjun oppimiskeskus yhteistyöhön Vermon raviradan kanssa
Ensimmäiset sähköbussit Kotkaan kesän alussa
Joukkorahoituskampanja kerää rahaa liikunta- ja näkövammaisen Petran sähköpyörätuoliin
"Kouvolan monitoimiareena kiinnostaa laajasti"
Pekka Korpivaara vaatii Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkärin erottamista – Hyvinvointialue puolustaa johtajaylilääkäriä
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Kokoomuksen vappujuhla Kotkassa Sapokassa – Vihreiden Karhulan Jokipuistossa
Yritysten hankkeisiin on haettavissa miljoonia euroja EU-rahaa tänä vuonna
Wiinijuhlat Kuusankoskella
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Mielipide: Työn tekemisessä mikään ei ole muuttunut – Vai onko?
Minusta ei ainakaan työn tekeminen ole muuttunut Suomessa 30 vuoteen, jos vertaa Kauppalehden pääkirjoitukseen (9.5.1992) Ahneus työlle on myytti:
”Me suomalaiset uskomme olevamme ahneita työlle. Monia muita kansoja pidämme laiskoina. Toisinaan paiskommekin töitä hullun lailla – mutta vain toisinaan. Vuotuinen kokonaistyöaikamme on maailman lyhyimpiä ja työn tuottavuus on heikompi kuin monissa kilpailijamaissamme.
Suomalainen työvuosi on aikamoista siksakia. Juuri nyt kun töitä sekoittavat monet arkipyhät, joille moni lähtee hieman ennakoiden ja palaa myöhässä ja väsyneenä. Kesäaikaan pyritään perjantaina ajoissa mökkiretkelle. Sitten seuraa varsinainen kesäloma, yksi maailman pisimmistä. Totta, Suomen kesä on lyhyt ja siitä on syytä nauttia. Ehkä olemme myös valinneet runsaan vapaa-ajan palkankorotusten sijaan. Viimeistään seuraavalla tupo-kierroksella tavoittelemme kuitenkin molempia.
Syksyllä paiskotaan töitä ehkä vain pekkaspäivien katkomana, kunnes joulun aikaan seuraa parin viikon tosiasiallinen katkos. Sitten aletaankin jo valmistautua talvilomakauteen – tietty yläkerros myös hiihtoseminaareihin. Vuoteen ei näin jää montaa ehjää viikkoa, jolloin työpaikalla toimitaan jokseenkin täydessä vahvuudessa, jolloin yhteistyökumppanit tavoitetaan ja jolloin ajatuksetkin ovat kohdistuneet ensi sijassa työhön. Varsinaisina työjaksoinakin aikaa tuhraantuu, kun emme ole kovin järjestelmällisiä – tarvikkeita, apuväkeä ja milloin mitäkin tuppaa puuttumaan. Tästä seuraa luppoaikaa ja hermostunutta soheltamista.
Entisajan työyhteisöjä syytettiin patruunavaltaisuudesta. Vähäisetkin asiat päätettiin korkealla tasolla, alaisia ohjattiin ja valvottiin pikkutarkasti sen sijaan, että olisi annettu tavoite ja seurattu siihen pääsyä. Tilanne ei kuitenkaan ole välttämättä parantunut, kun muodissa olevasta oppikirjasta on kopioitu jokin kaava, joka on usein tarkoitettu kymmenen tai sata kertaa suurempaan yhteisöön. Asiat puuroutuvat monikerroksisissa, sekavissa organisaatioissa, joita kaiken lisäksi muutetaan yhtenään. Patruunajärjestelmässä ratkaisun sai sentään nopeasti, usein sillä seisomalla. Nyt päätöksiä ja vastuuta pallotellaan palavereissa, joissa johtoportaan aika kuluukin mukavasti koulutustilaisuuksien, konsulttien kalvosirkusten ja kissanristiäisten välissä.
Työn tuottavuuden parantaminen onkin aloitettava yläpäästä – niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Sen jälkeen voidaan myös tavalliselta palkansaajalta vaatia suurempaa vuotuista työpanosta. Vaikka työttömyys on nyt vaikea, emme ajan mittaan menesty muulla kuin tekemällä enemmän tehokkaammin järjesteltyä työtä.”
Valtionvelka oli 2009 noin 53 miljardia euroa ja nyt 2024 velkaa on noin 160 miljardia euroa. Viidentoista vuoden aikana Suomessa on ollut noin 1600 lakkoa, Ruotsissa noin 35 lakkoa!
Miten on? Olemmeko tänä päivänä ahkeria, sitoutuneita, vastuullisia ja ennen kaikkea ylpeitä omasta työstämme? Onko työmme tuottavuus parantunut vai elämmekö velaksi?
Kari Kylliäinen
Valkeala, Kouvola
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.