Junalla pääsee pian retkeilemään Repoveden kansallispuistoon
Valokuvia esillä monipuolisesti Kouvola-talolla
Matonpesupaikat on avattu Kouvolassa
Kouvolan kaupungin ja Kymsoten yhteinen tahtotila: Kymenlaaksossa tulee turvata vahvat päivystyspalvelut
Maakaasun tulo Venäjältä katkeaa lauantaina 21. toukokuuta kello 7
Juha Huhtala erotettiin Liike Nytistä
Kouvola haluaa osansa Iitin Kymiringin heinäkuisesta kisafiiliksestä
Roppakaupalla epäonnea mukana – Ranskassa sattunut onnettomuus poiki Juha Marttiselle kirjan verran tarinaa
Kotimaisen tekemisen historiaa tarjolla kansanoopperan muodossa
Liikenne Saimaan kanavasta siirtyi maanteille ja raiteille – Kanavakonkarin mielestä Venäjän ei kannata irtisanoa vuokrasopimusta, josta se saa rahaa, vaikka yhtään laivaa ei kulkisi
Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palveslut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.
Suomessa viranomaiset suosittelevat kotitalouksia varautumaan erilaisiin häiriöihin 72 tunnin ajaksi. Suositus on annettu jo ennen Ukrainan sotaa, mutta se on noussut entistä enemmän esiin kansainvälisen tilanteen kiristyessä.
− Jokaisessa kodissa kannattaa varautua esimerkiksi pitkittyvään sähkökatkoon tai vedenjakelun häiriöihin kolmen vuorokauden ajaksi, kaupungin turvallisuuspäällikkö Johanna Tauriainen toteaa tiedotteessa.
Katso videolta, miten kaupungin turvallisuuspäällikkö on varautunut erilaisiin poikkeustilanteisiin, kuten sähkökatkoihin kolmen vuorokauden ajaksi. Tauriainen antaa hyvin käytännönläheisiä vinkkejä varautumiseen.
−72 tunnin varautuminen ei ole monimutkaista. Monet tarvittavat asiat ovat niitä, mitä käytämme ihan perusarjessa. Jos haluaa hankkia jotakin ekstraa, niin esimerkiksi vesiastioita on hyvä olla kotona, Tauriainen kertoo.
https://www.youtube.com/watch?v=lmWLfWrIF-AMielipide: Ylikulutus myrkkyä luonnolle ja huoltovarmuudelle
Ukrainan kriisi on nostanut korostetusti esille maailmanlaajuiset raaka-aineiden ja energian virrat. On tullut ilmeiseksi, miten riippuvainen Suomi on ulkomaisista resursseista aivan keskeisissä asioissa, kuten energian ja ruokahuollon alalla.
Tarvitsemme huomattavia määriä ulkoa tuotuja resursseja pitääksemme yllä yhteiskuntaamme ja yksilöä kohden suurta kulutuksen tasoa. Tämä on vääjäämättä vaikuttanut haitallisesti ympäristöön paitsi Suomessa, myös monissa muissa maailmankolkissa. Olemme osasyyllisiä maailman ympäristön huonoon tilaan muuallakin kuin Suomessa. Taloutemme ei ole ollut ekologisesti, sosiaalisesti tai huoltovarmuudenkaan kannalta kestävällä tasolla.
Kun Venäjän pakotteiden myötä monien hyödykkeiden saanti loppuu, joudumme miettimään korvaavia tapoja ylläpitää suurta kulutustamme. Katseet ovat kohdistuneet vanhoihin, ympäristölle haitallisiin tapoihin, kuten turpeen energiakäyttöön ja kestämättömän suuriin metsänhakkuisiin. Tilanteessa, jossa tutkimus sekä konkreettiset havainnot ympäristöstä ja luonnosta osoittavat, että molemmat toimet ovat Suomessa uhka sekä ilmastolle että lajiston monimuotoisuudelle, ei voida lyhytnäköisesti vain palata vanhoihin käytänteisiin.
Turpeen energiakäyttöä ei tule käsitellä vain hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta. Soiden lajisto on varsinkin Etelä-Suomessa uhattuna, ja jokainen luonnontilainen tai lähes luonnontilainen suo on arvokas. Kriisin laannuttua ylös kaivettuja soita ei enää saada takaisin, ja suoympäristöstä riippuvaisten lajien elinympäristöt Suomessa on lopullisesti menetetty. Turvetuotannon tiedetään myös olevan yksi pahimmista vesistöjen pilaajista. Kuormitusta ei voi enää nykyisestään lisätä, vaan päin vastoin vähentää, jotta lain edellyttämä vesien hyvä tila saavutetaan vuoteen 2027 mennessä.
Metsätalous on ajanut Suomessa satoja lajeja uhanalaiseksi. Monien lajien kannat ovat olleet jo pitkän ajan laskussa. Esimerkiksi havumetsiemme linnuston tyyppilaji hömötiainen tulee tätä menoa häviämään. Helmipöllö, joka oli muutama vuosikymmen sitten varsin runsas, on nykyisin lähes kadonnut Kymenlaaksosta. On selvää, ettei pelkällä talousmetsien monimuotoisuuden hoidolla poisteta lajien sukupuuton uhkaa. Tarvitaan lisää suojelualueita, ei lisääntyviä hakkuita, ainakaan jäljellä olevissa varttuneemmissa metsissä. Kymenlaaksossa varsinaisia vanhoja metsiä on niin vähän, että niitä ei juuri ole suojeltavaksi. Varttuneista metsistä tulee kuitenkin monimuotoisuusarvoiltaan rikkaampia, kun annetaan niiden kehittyä rauhassa.
Luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piirin mielestä kriisin keskelläkin tulee uskaltaa puhua energian ja materiaalien säästöstä ja kierrätyksestä. Samoin tulee tukea uusiutuvia energiaratkaisuja. Kymenlaaksossa on jo vuosia hakattu metsiä kasvua enemmän ja pienennetty hiilineutraaliuteen sitoutuneen maakunnan hiilinielua. Tämä jos mikä on ollut myös huoltovarmuuden laiminlyömistä, mutta vauhti vain kiihtyy.
Vihreä siirtymä tarkoittaa fossiilisista polttoaineista ja turpeen kaivusta sekä liikahakkuista luopumista ja mahdollisimman haitattomiin energia- ja materiaaliratkaisuihin panostamisesta. Ukrainan sodan seurauksena nämä toimet on tehtävä lyhyemmässä ajassa ja mittavampina kuin aiemmin piti. Päätöksissä on oltava kaukonäköinen ja toteutettava vihreä siirtymä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.
Riku Rinnekangas
toiminnanjohtaja
Kirsi Niskanen
hallituksen jäsen
Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri ry
(05) 210 4400
PL 140, 48101 Kotka
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 4, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.