Suu­ren suo­si­on saa­nut Nä­kö­kul­mia Suo­men his­to­ri­aan -lu­en­to­sar­ja to­teu­te­taan en­si vuon­na uu­sin ai­hein nyt kuu­den­nen ker­ran. Tam­mi­kuun vii­te­nä en­sim­mäi­se­nä tiis­tai-il­ta­na jär­jes­tet­tä­vien lu­en­to­jen ajan­koh­tai­se­na ai­hee­na on Ve­nä­jä Suo­men naa­pu­ri­na.

Ti­lai­suu­det jär­jes­te­tään 3. tam­mi­kuu­ta al­ka­en vuo­den vii­te­nä en­sim­mäi­se­nä tiis­tai-il­ta­na Kuu­san­kos­ki­ta­los­sa kel­lo 18. Ti­lai­suuk­siin on va­paa pää­sy. Lu­en­not ovat kat­sot­ta­vis­sa myös Kou­vo­lan kau­pun­gin Yo­u­Tu­be-ka­na­val­la.

Sar­jan aloit­taa pal­kit­tu do­ku­men­ta­ris­ti Ar­vo Tuo­mi­nen, joka lu­en­nos­saan an­taa vas­tauk­sia ja ajat­te­le­mi­sen ai­het­ta Ve­nä­jään, Vla­di­mir Pu­ti­niin ja Uk­rai­naan liit­ty­viin ky­sy­myk­siin: Mik­si Ve­nä­jä vuo­roin avaa ik­ku­nan Eu­roop­paan ja sit­ten läi­mäyt­tää sen kiin­ni? Kuka Ve­nä­jän ai­em­mis­ta hal­lit­si­jois­ta on pa­ras pa­ral­lee­li Vla­di­mir Pu­ti­nil­le? Mik­si Ve­nä­jä ja ve­nä­läi­set ei­vät ole käy­neet läpi Sta­li­nin te­ko­ja sa­man­lais­ta ka­tu­mus­ta har­joit­ta­en kuin sak­sa­lai­set Hit­le­rin? Mik­si ve­nä­läi­set ha­lu­a­vat so­tia? En­tä kuka on Ve­nä­jän seu­raa­va hal­lit­si­ja?

Hel­sin­gin yli­o­pis­ton Suo­men ja Skan­di­na­vi­an his­to­ri­an do­sent­ti Sep­po Aal­lon lu­en­nos­sa sel­vi­te­tään va­paa­her­ra Carl Gus­tav Man­ner­hei­min tie­tä Suo­men val­koi­sen ar­mei­jan yli­pääl­li­kök­si. Mi­ten hän toi­mi val­lan­ku­mous­ten, anar­ki­an ja so­dan rie­pot­te­le­mal­la Ve­nä­jäl­lä? Mik­si hän päät­ti läh­teä Ve­nä­jäl­tä ja jää­dä vas­ta it­se­näis­ty­nee­seen Suo­meen? Mikä oli hä­nen vai­ku­tuk­sen­sa myös Poh­jois-Ky­men­laak­soa an­ka­ras­ti ko­e­tel­lee­seen val­koi­sen ter­ro­riin ja van­ki­lei­ri­ka­tast­ro­fiin?

Fi­lo­so­fi­an toh­to­ri ja do­sent­ti Las­se Laak­so­sen lu­en­nos­sa poh­di­taan so­dan tu­le­vai­suut­ta. So­dan­käyn­nin his­to­ri­as­sa Ve­nä­jän hyök­käys Uk­rai­naan on mo­nes­sa suh­tees­sa eri­tyi­nen. So­taa käy­dään useim­mil­la ulot­tu­vuuk­sil­la ja alus­toil­la kuin kos­kaan ai­em­min. So­dan sumu on tie­don ja vai­kut­ta­mi­sen nä­kö­kul­mas­ta sa­ke­am­paa kuin kos­kaan ai­kai­sem­min. Sa­mal­la kui­ten­kin pe­rin­tei­set tais­te­lu­ta­vat ovat osoit­ta­neet voi­man­sa.

Fi­lo­so­fi­an toh­to­ri, evers­ti (evp) Mart­ti J. Kari kä­sit­te­lee lu­en­nos­saan Ve­nä­jää hyb­ri­di­vai­kut­ta­ja­na. Kari on jul­kais­sut usei­ta ar­tik­ke­lei­ta tie­dus­te­lus­ta, Ve­nä­jäs­tä, Uk­rai­nas­ta, ky­ber­tur­val­li­suu­des­ta ja hyb­ri­diu­his­ta. Hän ke­hit­tää Jy­väs­ky­län yli­o­pis­tos­sa in­for­maa­ti­op­sy­ko­lo­gi­sen tur­val­li­suu­den ope­tus­ta ja tut­ki­mus­ta.

Hen­rik Mei­nan­der, his­to­ri­an pro­fes­so­ri Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­ta, pu­reu­tuu lu­en­nos­saan Ka­le­vi Sor­san toi­min­taan po­liit­ti­se­na vai­kut­ta­ja­na 1970- ja 1980-lu­ku­jen Suo­mes­sa. Sor­sa toi­mi yh­teen­sä kym­me­nen vuot­ta pää­mi­nis­te­ri­nä ja kol­me vuot­ta ul­ko­mi­nis­te­ri­nä, mut­tei kos­kaan nous­sut ta­sa­val­lan pre­si­den­tik­si. Epä­on­nis­tui­ko Sor­sa vai oli­ko hän kan­sa­kun­nan pit­kä­ai­kai­sim­pa­na kak­ko­se­na it­se asi­as­sa sen yk­kö­nen?