Anjalassa ja Voikkaalla torjutaan vieraskasveja talkoilla
Missä ammut on?
Kansanmusiikki raikaa Kymenlaaksossa
Kädet saveen ja kuplivaa lasiin
Wiipurintien markkinat vie jälleen keskiajan tunnelmiin
Tapio Heino jäi eläkkeelle mutta ei vielä kiikkustuoliin
K-Market Hovinsaari saa uuden kauppiaan
Keskikosken museosillan painorajoitus Kouvolassa muuttuu
Mielipide: Presidentti ja Pride
Työ Kymenlaakson luonnon eteen toi ympäristöpalkinnon
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
-Olen iloinen, että minut valittiin tähän työhön, Hanna-Kaisa Lähde sanoo.
Kuva: Teija Piipari
"Yhdessä tekeminen on miun tavoite"
Kotkalaisella Hanna-Kaisa Lähteellä on vahva tahto vaikuttaa.
Teija Piipari
Näille vangeille täällä Konnunsuolla ei kai ole enää mitään tehtävissä. Mutta miulla on halua tehdä työkseni jotakin sellaista, jolla on vaikutusta siihen, että yhä harvempi joutuu vankilaan.
Tällaisia jutteli 15-vuotias Hanna-Kaisa yläkoulunsa opinto-ohjaajalle, opolle.
Tänään Hanna-Kaisa Lähde on 47-vuotias ja tuore Kotkan kaupungin ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori.
Elokuussa alkanut työ on uusi vakanssi Kotkassa, Hanna-Kaisa kertoo.
– Pesti on joskus ollut ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, jota nykyinen kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero teki aikanaan. Ymmärrykseni mukaan toimi lakkautettiin jossain vaiheessa.
Mutta nyt se on jälleen olemassa. Tämä siksi, että ehkäisevän päihdetyön laki uudistui vuonna 2015 ja toi kunnille uusia tehtäviä, mutta myös siksi, että Kotkan päihde- ja mielenterveysindikaattorit puhuivat sen puolesta. Ehkäisevälle toiminnalle on tarvetta seudulla, jossa on alhainen koulutustaso ja paljon teollisia työpaikkoja ja jota on kohdannut rankka rakennemuutos.
– Uudenlaista työtä ei ole löytynyt kaikille. Lisäksi on sukupolven ylittynyttä syrjäytymistä. Myös rajan läheisyydellä on oma merkityksensä, Hanna-Kaisa listaa.
Hanna-Kaisan työsarkaa on paitsi ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö, myös ehkäisevä väkivalta- ja kriminaalityö, sekä pelihaittojen vähentäminen. Hän tekee yhteistyötä sidosryhmien kanssa, koordinoi ja jalkautuu tapahtumiin.
– Ehkäisevä mielenterveys-, päihde- ja väkivaltatyö on yksi paketti, jossa kaikki liittyy toisiinsa.
Joutsenossa syntynyt Hanna-Kaisa Lähde kasvoi Konnunsuon suljetussa vankilamiljöössä. Isä oli vanginvartija.
– Katukuvassa oli kahdenlaisia aikuisia. Niitä, joilla oli avaimia taskussa. Ja niitä, joilla ei ollut, eli vankeja. Se juttelu opon kanssa kuvaa sitä, kuinka kasvuympäristö vaikutti ammatinvalintaani.
Hanna-Kaisa oppi, että myös vanki on ihminen ja ettei kukaan synny rikolliseksi.
– Isälläni riitti kärsivällisyyttä selventää miulle asioita, kun niitä kyselin, hän kiittelee. – Konnunsuo oli maatalousvankila, joten jätkiä, näitä luottovankeja, oli aina pihoilla ja pelloilla. Kyselin heiltä, miten olet päätynyt tänne. Isä sitä kyllä toppuutteli, mutta en minä pelännyt. Eivät vangit olleet yhtään pelottavia.
Yläkoulun jälkeen Hanna-Kaisa kävi kymppiluokan korottaakseen numeroita, joita sosiaalialan koulutukseen pyrkiessä painotetaan. Lukioon hän meni "päivähoitoon", oleilemaan siksi aikaa, että saa ikää lisää.
– Lukio ei kiinnostanut, koska miulla oli jo selkeä kuva siitä, mitä haluan opiskella.
Hanna-Kaisa teki töitä päiväkotiapulaisena, haki sosiaalialalle, kävi raittiussihteerikoulun, teki nuoriso- ja vapaaehtoistyöntekijän opintoja ja hankki työkokemusta.
– Tässä vaiheessa aloin jo olla lähempänä unelmieni työpaikkaa.
Hyvä täydentäjä on ollut myös kulttuurituottajan ylempi amk-tutkinto, jonka myötä on tullut osaamista esimerkiksi hankkeisiin ja rahoitushakemuksiin liittyen.
– Olen tehnyt myös rikos- ja prosessioikeuden, yhteiskuntapolitiikan ja sosiologian opintoja avoimessa yliopistossa. Olen tällainen ikuinen opiskelija.
CV:ssä on lisäksi työrupeamat Haminan kaupungin nuorisotyöntekijänä sekä maahanmuuttotyöstä Kaakkois-Suomen SPR:llä, muiden muassa.
Moni tietää Hanna-Kaisan (vihr.) hänen poliittisesta toiminnastaan. Hän on ollut Joutsenon ja Imatran valtuustoissa, istui viime kaudella Kotkan kaupunginhallituksessa ja oli eduskunta-avustaja.
– Miulla on vahva tarve vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan. Ja olen kokenut politiikan yhdeksi keinoksi vaikuttaa.
Hanna-Kaisa oli ehdokkaana kuntavaaleissa 2021, muttei tullut valituksi. Myös puolentoista vuoden eduskuntatyö päättyi. Hän asuu "Sysi-Kymissä" puolisonsa Olli Kekkosen kanssa. Kekkonen (ps.) on Kotkan kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja. Lapsia Hanna-Kaisalla on kaksi: Lasse, 28, ja Elsa, 19.
– Yksi ihminen ei pysty maailmaa muuttamaan, mutta olen ihminen, joka antaa koko työpanoksensa. Olen politiikan kautta saanut perehdytystä siihen, mitä nyt työkseni teen, joten tiedän taustoista ja toimintatavoista. Haastetta on paljon, mutta niin on myös verkostoja ja toimijoita. Yhdessä tekeminen ja toiminnan näkyväksi tekeminen on miun tavoite.
Viikko 45 on sekä kansallinen peliviikko että ehkäisevän päihdetyön viikko. Viikolla 47 vietetään mielenterveysviikkoa.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.