Suo­men työ­mark­ki­noil­la on käyn­nis­sä voi­ma­kas mur­ros. Ta­lou­den heik­ke­ne­mi­nen, jul­ki­sen sek­to­rin sääs­tö­pai­neet, vä­es­tö­ra­ken­teen muu­tos sekä tek­no­lo­gi­nen ke­hi­tys vai­kut­ta­vat eri­tyi­ses­ti nais­val­tai­siin aloi­hin. Tämä ke­hi­tys kos­ket­taa Ky­men­laak­soa. Maa­kun­ta on ko­ke­nut pit­kään ra­ken­ne­muu­tos­ta ja työt­tö­myys on py­sy­nyt kor­ke­a­na. Li­säk­si Ky­men­laak­so on muut­to­tap­pi­ol­li­nen maa­kun­ta, kun nuo­ria muut­taa jat­ku­vas­ti muu­al­le.

Eri­tyi­nen huo­li liit­tyy nais­val­tai­siin jul­ki­sen sek­to­rin työ­paik­koi­hin. Hy­vin­voin­ti­a­lu­een ta­lous­pai­neet joh­ta­vat hen­ki­lös­tö­vä­hen­nyk­siin, ja sa­maan ai­kaan vä­es­tö­en­nus­teet ker­to­vat las­ten mää­rän vä­he­ne­vän mo­nil­la alu­eil­la 2030-lu­vul­le men­tä­es­sä. Tämä vai­kut­taa väis­tä­mät­tä var­hais­kas­va­tuk­seen, kou­lui­hin ja kun­ta­pal­ve­lui­hin – aloi­hin, joil­la työs­ken­te­lee pää­a­si­as­sa nai­sia.

Myös Ky­men­laak­sos­sa nämä muu­tok­set nä­ky­vät. Työ ei kui­ten­kaan ole ka­to­a­mas­sa – se muut­tuu. Työ­paik­koi­hin tar­vi­taan tu­le­vai­suu­des­sa mo­nen­lais­ta osaa­mis­ta – myös pal­ve­lu-, hal­lin­to- ja asi­an­tun­ti­ja­teh­tä­viä, joi­hin nai­sil­la on vah­vaa osaa­mis­ta.

Te­ko­ä­ly ja di­gi­ta­li­saa­tio muut­ta­vat työ­e­lä­mää no­pe­as­ti. Osa ru­tii­ni­teh­tä­vis­tä vä­he­nee, mut­ta sa­mal­la syn­tyy uu­sia am­mat­te­ja. Suo­men haas­te ei ole työn lop­pu­mi­nen, vaan se, mi­ten osaa­mi­nen py­syy mu­ka­na muu­tok­ses­sa.

Sik­si tar­vit­sem­me rat­kai­su­ja, jot­ka tur­vaa­vat nais­ten työl­li­syy­den myös muu­tok­sen kes­kel­lä.

Jat­ku­vaan op­pi­mi­seen on pa­nos­tet­ta­va. Työ­u­ran ai­ka­na täy­tyy ol­la ai­dos­ti mah­dol­lis­ta kou­lut­tau­tua uu­del­leen tai päi­vit­tää osaa­mis­ta.

Nais­ten osal­lis­tu­mis­ta tek­no­lo­gia- ja kas­vu­a­loil­le on vah­vis­tet­ta­va. Vih­reä siir­ty­mä, di­gi­ta­li­saa­tio ja lo­gis­tiik­ka luo­vat uu­sia työ­paik­ko­ja myös Ky­men­laak­soon.

Maa­kun­tien elin­voi­maa on vah­vis­tet­ta­va. Etä­työ, di­gi­pal­ve­lut ja ha­jau­tet­tu työ mah­dol­lis­ta­vat asi­an­tun­ti­ja­työn te­ke­mi­sen myös suur­ten kau­pun­kien ul­ko­puo­lel­la.

Nai­sy­rit­tä­jyy­teen tu­lee kan­nus­taa konk­reet­ti­sin kei­noin. Tar­jo­taan ma­ta­lan kyn­nyk­sen pal­ve­lui­ta avuk­si yri­tyk­sen pe­rus­ta­mi­seen. Myös ta­lou­del­li­sia kan­nus­ti­mia tar­vi­taan.

Kai­ken työn­te­on tu­lee ol­la ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa. Työt­tö­myys­tur­van suo­ja­o­san pa­laut­ta­mi­nen an­tai­si ta­lou­del­li­ses­ti pa­rem­pia mah­dol­li­suuk­sia osa-ai­ka- ja keik­ka­työ­hön.

Kym­me­nen vuo­den ku­lu­es­sa n. nel­jän­nes hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den hen­ki­lös­tös­tä elä­köi­tyy ja van­hus­pal­ve­lui­den tar­ve kas­vaa 2030-lu­vul­le saak­ka. Hoi­va-alan työ­o­loi­hin ja ar­vos­tuk­seen on pa­nos­tet­ta­va.

Nais­ten työl­li­syys ei ole vain tasa-ar­vo­ky­sy­mys. Se on myös alu­e­po­li­tiik­kaa ja ta­lous­po­li­tiik­kaa. Kun nai­set voi­vat työl­lis­tyä, vah­vis­tuu koko Ky­men­laak­son elin­voi­ma.

Kes­kus­ta­nais­ten Ky­men­laak­son pii­rin vuo­si­ko­kous