Ul­la-Mai­ja Sie­vi­nen

As­tu­es­saan oves­ta kot­ka­lai­sen Ka­ta­ri­ne Leh­to­mä­en etei­seen tu­li­ja py­säh­tyy ja hen­käi­see sy­vään. Kaik­ki­al­la vas­tas­sa on jou­lu: va­lo­ja, jou­lu­ai­hei­sia ko­ris­tei­ta, vä­rik­käi­tä ku­via sei­näl­lä.

Suu­res­sa ju­lis­tees­sa on en­kel­ten ja jou­lu­puk­kien ku­via, toi­ses­sa ju­lis­tees­sa jou­lui­nen ker­ros­ta­lo, jos­sa asuu nal­le­ja ja jä­nik­siä.

– Ne ovat it­se asi­as­sa Stock­man­nil­la 30 vuot­ta sit­ten myyn­nis­sä ol­lei­ta jou­lu­pa­pe­rei­ta, Ka­ta­ri­ne nau­raa. Hän on jou­luih­mi­nen sy­dä­men­sä poh­ju­koi­ta myö­ten.

Vanhat joulukortit tuovat muistot mieleen: jokaisen kortin lähettäjä saa oman lämpimän ajatuksensa Katarinen joulussa.

Ka­ta­ri­ne Leh­to­mä­ki työs­ken­te­li 37 vuo­den ajan Kot­kas­sa or­to­dok­si­sen seu­ra­kun­nan Kati-kant­to­ri­na ja opet­ti or­to­dok­sis­ta us­kon­toa kou­luis­sa 32 vuo­den ajan. Hän jäi eläk­keel­le vuo­si sit­ten.

En­sin tu­le­vat ai­na en­ke­lit, Ka­ta­ri­ne Leh­to­mä­ki ker­too. Olo­huo­nees­sa pi­a­non pääl­lä on­kin suu­ri par­vi eri­lai­sia en­ke­lei­tä, mo­net ys­tä­vil­tä saa­tu­ja. Vie­rei­sel­lä ta­sol­la on iso jouk­ko peh­mo­e­läi­miä, jot­ka ovat saa­neet tont­tu­la­kit pää­hän­sä. Ne näyt­tä­vät hy­myi­le­vän. Pöy­däl­lä on jou­lu­kort­te­ja, ja jou­lua ja va­lo­ja tul­vii sei­nil­tä ja pöy­dil­tä.

Olem­me oi­ke­as­sa jou­lu­maa­il­mas­sa!

Jou­lu­kort­te­ja on pal­jon heil­tä­kin, jot­ka ovat jo pois nuk­ku­nei­ta.

– Kat­se­len kort­te­ja ja ko­ris­tei­ta ja mie­tin läm­möl­lä nii­den an­ta­jia. Jou­lus­sa ovat mu­ka­na ai­na myös he, jot­ka ovat jo pois­sa. Jou­lu­na siis tai­vas ja maa yh­dis­ty­vät.

Katarinen rakkaus jouluun on peräisin lapsuudenkodista Iisalmessa, jossa hänen isänsä Olavi Petsalo toimi ortodoksisen seurakunnan kirkkoherrana.

Ka­ta­ri­nel­la on kol­me ai­kuis­ta las­ta, ja hän viet­tää jou­lua per­heen kans­sa.

– Meil­lä ei käy jou­lu­puk­ki. Us­kon, et­tä kun olem­me aat­to­na kir­kos­sa vi­gi­li­as­sa, en­ke­li tuo meil­le lah­jat kuu­sen al­le. Ja niin­hän se on­kin, saam­me lah­jo­ja rak­kail­ta ih­mi­sil­tä, jot­ka ovat meil­le en­ke­lei­tä.

– Kun jaam­me lah­jo­ja, jo­kai­nen esit­tää jou­lui­sia lau­lu­ja tai ru­no­ja. Lah­jat ava­taan yk­si­tel­len, ja ne kir­ja­taan isoon kir­jaan. Esi­täm­me it­sel­lem­me myös Tier­na­poi­kia. Jou­lus­sam­me on tai­kaa, haus­kuut­ta ja sy­dä­mel­li­syyt­tä, ja aat­to­yö­nä kat­som­me te­le­vi­si­os­ta paa­vin mes­sun.

En­täs sit­ten keit­tiö! Sei­näl­lä on val­ta­va mää­rä en­ke­li­pos­ti­kort­te­ja, avaa­mat­to­mia jou­lu­ka­len­te­rei­ta ja tun­nel­maa niin, et­tä sy­dä­mes­sä läi­käh­tää.

Jou­lun al­la val­mis­tu­vat mo­nen sor­tin her­kut. Uu­nis­sa kyp­sy­vät ma­ke­at ja suo­lai­set lei­vok­set.

Lei­po­mis­ta ra­kas­ta­va Ka­ta­ri­ne vie jou­lun tun­nel­maa myös muil­le. Hä­nen ys­tä­vän­sä, kot­ka­lai­nen Han­na Vak­ka­ri ker­too näin:

”Äi­ti­ni sai­ras­ti pa­ran­tu­ma­ton­ta syö­pää. Tie­sim­me, et­tä jou­lu 2000 tu­lee ole­maan hä­nen vii­mei­sen­sä. Lä­hel­lä asu­va­na tyt­tä­re­nä ha­lu­sin ra­ken­taa van­hem­mil­le­ni mah­dol­li­sem­man hy­vän ja tun­nel­mal­li­sen jou­lun. Kä­vin töis­sä ja olin ai­van lo­pus­sa ja pe­lois­sa­ni. Äi­ti­ni ra­kas­ti lei­po­mis­ta ja lap­suu­den­ko­dis­sa­ni oli jou­lui­sin pöy­tä ko­re­a­na.

Ka­ta­ri­ne näki ti­lan­tee­ni, ja yl­lät­tä­en hän ko­put­ti ta­lom­me Sa­ta­kie­len ovel­le juu­ri en­nen jou­lua ja toi mon­ta ko­ril­lis­ta eri­lai­sia jou­lu­lei­von­nai­sia. Meil­lä oli täy­del­li­sen iha­na jou­lu, jota en kos­kaan, iki­nä unoh­da.”

-Uskon, että enkelit tuovat joulun. Laitan ne aina ensimmäisenä esille, Katarine Lehtomäki sanoo.

Ka­ta­ri­ne Leh­to­mä­ki muis­taa edel­leen ruo­ka­lah­joil­la yk­sin asu­via ih­mi­siä ja ys­tä­viä.

– Kier­räm­me las­tem­me kans­sa ter­veh­ti­mäs­sä lau­la­en ys­tä­vi­äm­me, ja mu­ka­na ovat tiu’ut ja kynt­ti­lät. Sii­tä saam­me kaik­ki iloa.

Rik­kaas­ti ko­ris­tel­tu jou­lu­kuu­si ko­ris­taa olo­huo­net­ta noin 50 päi­vän ajan. Sii­nä ovat en­ke­lit ja muut ko­ris­teet erik­seen ja ton­tut omas­sa ”laak­sos­saan”. Ok­sil­la on myös las­ten le­lu­ja ja esi­mer­kik­si rik­kou­tu­nees­ta pei­lis­tä teh­ty ko­ris­te.

Ka­ta­ri­ne Leh­to­mä­en aja­tuk­sia jou­lus­ta voi kuul­la li­sää Yo­u­Tu­bes­ta Suo­men or­to­dok­si­sen kir­kon si­vus­tol­ta hä­nen Us­kon­toa mi­nuu­teis­sa -vi­de­oil­taan.