Mielipide: Onnellisen kansan totuuden hetket
Mielipide: Ihmiset ovat kauhuissaan leikkureista ja ALV:n korotuksesta
Perinteet kunniassa Kansallisena veteraanipäivänä
Kymenlaakson kauppakamari: Väylämaksun palauttaminen on kilpailukykyä heikentävä päätös
Mielipide: Muutama numerotieto mietittäväksi Ratamopäätöksestä
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Mauno kutsuu kävelylle hyvä asian puolesta
Tykkimäen huvipuiston kesän uutuuslaite kohoaa 38 metriin
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Miun & ihanan kaupan tarina
Anu Pentik ja häntä lapsena sekä vanhempana esittävä Nina Petelius-Lehto (vasemmalla) ovat molemmat eläneet nuoruutensa Pilkan koulun maisemissa Kuusankoskella.
Kuva: Kai-Pekka Vesalainen
Juuret vahvasti Kuusaalla
KAI-PEKKA VESALAINEN
Keramiikkataiteilija Anu Pentikin (77) elämäntarinaan perustuva draama Anu Pentik – nainen, joka loi savesta maailman saa kantaesityksensä Tiina Luhtaniemen ohjaamana Kouvolan Teatterin suurella näyttämöllä perjantaina 1. marraskuuta. Eppu Nuotion käsikirjoittama ja Inke Dahlin dramatisoima näytelmä kertoo kuusankoskelaislähtöisen äidittömän tytön voimaannuttavan tarinan kohti unelmia ja osaksi suomalaista muotoiluhistoriaa.
Kirjailija Nuotio korostaa halunneensa kertoa nimenomaan taiteilijatarinan. Kirjailija korostaa työparinsa dramaturgi Dahlin merkitystä, kun materiaalin suhteen ”runsauden suosta” karsittiin toimiva lopputulos.
– Yksi näytelmän päähenkilöistä on Anu Pentikin lapsuuden maisema Kuusankoski. Tekee ihminen mitä tahansa, hän kantaa aina lapsuutta mukanaan – ja taiteilijalle lapsuus on materiaalia, jonka pariin hän palaa yhä uudelleen. Näytelmä on ilman muuta myös tarina yli puoli vuosisataa kestäneestä kahden ihmisen – Anun ja Topin – välisestä rakkaudesta sekä yrityksestä, jonka he ovat yhdessä luoneet ja pitäneet pystyssä, selvittää Nuotio ja hymähtää, että tietenkin esille tulee taiteilijan ”toinen rakkaus” saveen ja sen muotoiluun.
Idean Pentikistä kertovaan näytelmään teatterinjohtaja Luhtaniemi sai Kouvolan taidemuseon ex-johtajan, nykyisen Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntijan Johanna Vuolaston innoittamana. Luhtaniemi tarttui aiheeseen nimenomaan vaikuttuneena Pentikin valtavasta taiteilijakaaresta, kasvusta taiteilijana ja ihmisenä, mikä tarjosi teatteriesityksen kehittelyyn herkullisen lähtökohdan.
Draamassa kuljetaan päähenkilöiden mukana 1940-luvun tehdasyhteisöstä nykypäivään asti. Roolituksessa on päädytty ratkaisuun, jossa näyttämöllä nähdään niin kaksi Anu Pentikiä kuin kaksi Topi Pentikäistä eri-ikäisinä. Anua lapsena sekä vanhempana esittää Nina Petelius-Lehto ja nuoruusiässä Satu Lemola. Nuoremman Topin roolin tekee Panu Poutanen ja vanhemman Juha Hippi.
– Näyttelemiseen luo haastetta se, että näytelmä ei etene kronologisesti, vaan siinä siirrytään nopeasti ajasta toiseen, jolloin siirtymissä käytetään hyödyksi monia tyylilajillisia, tanssillisia ja puvustuksellisia keinoja, kertoo Petelius-Lehto.
Ohjaajan mukaan näytelmä edustaa tyylilajiltaan maagista realismia, jonka toteuttamisessa lavastussuunnittelija Kalle Ropponen ja pukusuunnittelija Sari Suominen ovat tehneet ison työn.
– Aikakaudet kulkevat Sarin puvuissa, mutta moderni lavastuskokonaisuus on mielentila, ei perinteisesti sohvakalusto ja 70-luvun kaapit.
Ropponen kiittelee, että sai Anulta luvan inspiroitua, käyttää ja lainata vapaasti tämän taidetta omana visuaalisena lähtökohtanaan.
– Eihän tällaista tilannetta, jossa arvostetun taiteilijan töitä saa käyttää jopa lainoina, juuri tule vastaan.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.