Ul­la-Mai­ja Sie­vi­nen

Met­sä­pat­ruu­noi­den luo­mal­la vau­rau­del­la ja hy­vin­voin­nil­la on ol­lut tär­keä ja nä­ky­vä roo­li niin maam­me it­se­näis­ty­mi­ses­sä, kan­sain­vä­lis­ty­mi­ses­sä, ark­ki­teh­tuu­ris­sa, lii­ken­neyh­teyk­sien ra­ken­ta­mi­ses­sa, tai­teen ra­hoi­tuk­ses­sa kuin suo­ma­lais­ten jo­ka­päi­väi­ses­sä ar­jes­sa.

Näin ha­mi­na­lai­nen kir­jai­li­ja Mart­ti Lin­na ki­teyt­tää uu­den muh­ke­an Met­sä­pat­ruu­noi­den pe­rin­tö -tie­to­kir­jan­sa ta­ka­kan­nes­sa.

Ky­men­laak­sos­sa ja Ky­mi­var­res­sa met­sä­pat­ruu­noi­ta oli var­sin pal­jon.

Hei­dän elä­män­ta­ri­nan­sa oli­vat yleen­sä kieh­to­via. Esi­mer­kik­si Wil­li­am Ruth, joka pe­rus­ti te­ol­li­suus­kes­kit­ty­män Ky­mi­jo­en suul­le ny­kyi­ses­sä Kot­kas­sa, oli Ki­vi­jär­ven köy­hän kap­pa­lai­sen poi­ka.

– On kym­me­niä ih­mi­siä, joi­ta voi sa­noa pat­ruu­noik­si. He ovat pe­rus­ta­neet sa­ho­ja, pa­pe­ri­teh­tai­ta ja va­ne­ri­teh­tai­ta, ja hei­tä löy­tyy joka maa­kun­nas­ta. Ha­lu­sin sel­vit­tää, mi­ten nämä met­sis­tä saa­dut ra­ha­vir­rat ovat nä­ky­neet ja nä­ky­vät suo­ma­lai­ses­sa yh­teis­kun­nas­sa, Lin­na ker­too.

Kun kan­sa­kou­lut tu­li­vat Suo­meen 1860-lu­vul­la, kun­nil­la ei ol­lut va­raa nii­den pi­toon. Niin­pä pat­ruu­nat ra­ken­si­vat kou­lu­ja, palk­ka­si­vat opet­ta­jat ja an­toi­vat ha­lot­kin, joil­la kou­lu­ja läm­mi­tet­tiin.

Kot­kas­sa esi­mer­kik­si Hans Gut­zeit pe­rus­ti kou­lun.

Met­sä­pat­ruu­nat ovat vai­kut­ta­neet Ky­men­laak­sos­sa myös ur­hei­lun edis­tä­mi­seen. Juu­so Wal­de­nin in­nos­tuk­sen myö­tä pe­rus­tet­tiin Myl­ly­kos­ken Pal­lo eli MYPA vuon­na 1947.

– Su­ni­lan Sou­ta­jat taas sai­vat kiit­tää ole­mas­sa­o­los­taan Su­ni­lan toi­mi­tus­joh­ta­ja Lau­ri Kan­toa, Mart­ti Lin­na ker­too.

Ark­ki­teh­ti­kou­lu­tus al­koi Suo­mes­sa sa­maan ai­kaan met­sä­te­ol­li­suu­den nou­sun kans­sa 1870-lu­vul­la.

– Pat­ruu­noil­la oli tar­jo­ta näil­le ark­ki­teh­deil­le val­ta­va työ­maa. Esi­mer­kik­si Al­var Aal­to sai suun­ni­tel­la mo­nel­le pai­ka­kun­nal­le seu­tu­kaa­vat, ra­ken­nus­kaa­vat, ra­ken­nuk­set ja nii­den si­sus­tuk­set. Myös teh­tai­den ym­pä­ril­le suun­ni­tel­tiin upei­ta ra­ken­nuk­sia.

Vuon­na 1882 su­ku­juu­ril­taan sak­sa­lai­nen kon­su­li Wil­helm Dip­pel, itä­val­ta­lai­nen pa­pe­ri­mes­ta­ri Got­t­lieb Kreidl ja sak­sa­lai­nen pa­pe­ri­mes­ta­ri Lou­is Hä­nel pe­rus­ti­vat Kou­vo­lan Ver­laan puu­hi­o­mon ja pah­vi­teh­taan.

Ny­kyi­sin Ver­la on Unes­con maa­il­man­pe­rin­tö­koh­de ja mat­kai­li­joi­den suo­si­os­sa.

Pat­ruu­nat palk­ka­si­vat mie­lel­lään ku­va­tai­tei­li­joi­ta ikuis­ta­maan näi­tä ko­mei­ta ra­ken­nuk­sia ja Ky­mi­jo­en mai­se­mia. He toi­mi­vat muu­ten­kin tai­teen me­se­naat­tei­na.

– Ky­miyh­tiö on ol­lut mer­kit­tä­vä me­se­naat­ti, ja sil­lä on edel­leen suu­ret tai­de­ko­ko­el­mat, Lin­na sa­noo.

– Esi­mer­kik­si Su­ni­la, In­ke­roi­nen, Myl­ly­kos­ki ja Kuu­san­kos­ki oli­vat kaik­ki pat­ruu­noi­den luot­to­ark­ki­teh­tien suun­nit­te­le­mia. Myl­ly­kos­ken seu­ra­ta­lo oli Ru­dolf Wal­de­nin ra­ken­nut­ta­ma, ja Voik­kaan van­han pa­lo­a­se­man suun­nit­te­li ark­ki­teh­ti Val­ter Thomé.

Met­sä­pat­ruu­nat ra­ken­nut­ti­vat myös ko­mei­ta kar­ta­noi­ta.

– Yk­si hie­noim­mis­ta on Wil­li­am Rut­hin ra­ken­nut­ta­ma Kar­hu­la Hovi Kot­kas­sa. Ta­ri­na ker­too, et­tä hä­nen vai­mon­sa Fan­ny Ruth ha­lu­si upe­am­man kar­ta­non kuin Fan­nyn Hugo-vel­jel­lä oli Au­lan­gol­la.

Upea on myös edel­leen käy­tös­sä ole­va Pyh­tään Pat­ruu­nan­ta­lo. Sen ra­ken­nut­ti nor­ja­lai­nen Olaf Bülow kump­pai­neen puu­hi­o­mon ja sa­han yh­tey­teen.

Pal­jon hie­no­ja ra­ken­nuk­sia pu­ret­tiin 60- ja 70 -lu­vuil­la. Nyt ti­lan­ne on Mart­ti Lin­nan mie­les­tä pal­jon pa­rem­pi.

– He, jot­ka ovat os­ta­neet yh­ti­öi­den ra­ken­nuk­sia, pi­tä­vät niis­tä huol­ta. Tär­ke­ää on, et­tä ne ovat käy­tös­sä ja nii­den his­to­ri­aa osa­taan ar­vos­taa.